Surmaaja tappoi jousiaseella viisi ihmistä norjalaisessa pikkukaupungissa Kongsbergissä. Poliisi esti jengien välisen joukkotappelun Helsingissä ottamalla kiinni jengiläisiä ja peruuttamalla tilaisuuden, johon tappelua oli kaavailtu. Savonlinnassa pohditaan tällä viikolla asiantuntijoiden johdolla, miten nuorten orastava jengiytyminen ja aggressiivinen käyttäytyminen saataisiin kuriin.
Norjan joukkosurmaa tutkitaan terroritekona. Viidestä surmasta epäilty tekijä on kärsinyt mielenterveysongelmista. Lisäksi hän on radikalisoitunut. Viranomaisten tiedossa oli miehen arvaamattomuus ja vaarallisuus.
Helsingissä noin parikymppisten tai sitä nuorempien jengiytyminen on muuttunut vakavaksi ilmiöksi. Poliisi käyttää paljon resursseja tulipalojen sammuttamiseen ja myös ennaltaehkäisevään työhön. Savonlinnan esimerkki puolestaan kertoo, ettei lintukotoajatteluun pidä tuudittautua missään.
Nuorten tekemien henkirikosten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Vuonna 2020 alaikäiset tekivät 48 henkirikosta Suomessa. Edellisinä vuosina niitä oli keskimäärin alle 20. Kehitys on hälyttävä, ja tapausten määrän kasvu on järkyttävän suuri. On ennakoitu, että myös tänä vuonna alaikäisten tekemien vakavien rikosten määrä jatkaa kasvuaan.
Asiantuntijoiden mukaan korona voi lisätä nuorten pahoinvointia. Valitettavasti pahoinvoinnin ääri-ilmentymät voivat näkyä vasta viiveellä. Siksi väkivallan lisääntyminen ja sen yllätyksellisyys on otettava vakavasti.
On pohdittava myös lainsäädäntöä. Onko viranomaisilla riittävästi välineitä puuttua ennakoivasti väkivallalla uhkailuun? Meneekö yksilön etu vakavissa tilanteissa edelleen liian usein yleisen edun edelle?
Norjan Kongsbergissä koko kaupunki kärsii pitkään julmista, yleisillä paikoilla tapahtuneista surmista. Kun tappaja surmaa täysin sattumanvaraisesti ihmisiä, viha ja pelko ottavat vallan. Moni kysyy miksi. Moni kysyy myös, miksi vaaralliseksi tiedetyn henkilön aiheuttamaa uhkaa ei otettu riittävän vakavasti. Hyviä kysymyksiä.
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi