Pääkirjoitus: Helle rusensi kotipuutarhurien satotoiveet, vettä osattaisiin nyt arvostaa

Minna Mäkinen

Kulunut kuuma ja kuiva kesä on ollut ankea paitsi ammatti-, myös kotitarveviljelijöille. Sadetta ei ole Etelä-Karjalassa saatu kesä-heinäkuussa nimeksikään, vain muutamia yksittäisiä sadekuuroja. Kasvimailla maa halkeilee ja multa pöllyää, nurmikko on poltettua maata.

Kotipuutarhurien sadosta osa on kuivunut kasvimaille ja sekin, mikä maasta saadaan, jää pieneksi. Tutun muhkeilla sipuli- ja perunasadoilla ei tänä syksynä pääse monikaan rehentelemään. Ne harrastajaviljelijät, joilla on ollut kaivoon kertynyttä kasteluvettä käytössä tai ovat malttaneet ruiskuttaa ostovettä, ovat pärjänneet paremmin.

Kotipuutarhurit ovat uuden haasteen edessä, jos kuumat, kuivat kesät yleistyvät. Mitä kasveja kuivuudessa kannattaa viljellä tai millaiset kastelujärjestelmät rakentaa, jotta satoa saa?

Voi olla, että kuivuushaaste saa ripustamaan rukkaset naulaan ja siirtymään ostovihanneksiin ja -juureksiin. Se olisi sääli.

Nyt on ikävä sitä tutuksi miellettyä suomalaista kesää: hiukan viileää ja sadekuurojen värittämää. Sääennuste lupaa onneksi tuleville päiville sadepisaroita. Niitä saisi nyt tulla enemmänkin.

Tämä kesä on kouriintuntuvalla tavalla osoittanut, miten tärkeää vesi on. Paitsi kasvit, sitä ovat tarvinneet myös ihmiset itsensä viilentämiseen kodeissa ja ulkosalla. Täällä Saimaan ja Vuoksen rannalla me olemme etuoikeutetussa asemassa. Rantoja ja viilentävää vettä riittää.

Meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että vedet pysyvät puhtaina ja turvallisina käyttää. Niiden kaikenlainen roskaaminen ja likaaminen on estettävä.

Hellekesä vaikuttaa myös pohjavesivaroihin kutistaen niitä. Omien talousvesikaivojen käyttäjät voivat olla ongelmissa, kun vesi käy vähiin tai veden laatu heikkenee. Nyt toivotaan vetistä elokuuta.

minna.makinen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka