Pääkirjoitus: Vuoksesta on Imatralle vielä paljon iloa – Kun on valmis vahvuus, sitä kannattaa kehittää

Mari Pajari

On jokia, ja sitten on Vuoksi. Jääkauden jälkeinen vedenpinnan nousu repäisi aikoinaan Salpausselkään komean alun imatralaisten tarinalle. Imatran halki virtaava vesistö on vuosituhansien aikana kirittänyt paitsi nykyisen kaupungin aluetta, myös koko koko eteläisen Saimaan kehittymistä.

Vesistö kaupungin liepeillä on vahvuus. Kun se on yhtä väkevä kuin Vuoksi, mahdollisuudet ovat valtavat. Kehitystyössä ylipäänsä on yksinkertaisinta lähteä liikkeelle nykyisistä voimavaroista. Vuoksen ympärillä onkin ollut viime vuosina eloa. Tuttujen risteilyjen oheen on kasvanut monenlaisia palveluja.

Vuoksesta koetaan silti olevan enempään. Rannoille kaivataan ravintoloita ja miksei hotelliakin. Rantarakentamisesta puhuttaessa vilkuillaan Itä-Siitolan peltomaisemiin. Kuumaksi perunaksi nousseella kanavalla tuotaisiin kaupunkiin veneilijöitä Saimaalta. Huimapäisimmät purkaisivat voimalaitosten padot kalojen kutureittien tieltä.

Esimerkkejä joen hyödyntämisestä löytyy paljon, kotimaastakin. Joensuussa Pielisjoen ympäristössä on tasapainoiltu tiiviin kerrostalorakentamisen ja laajojen puistoalueiden välillä. Rovaniemellä Ounasjoen virtaava vesi kehystää juhlavaa Arktikumia ja arkisia uimarantoja. Turussa Aurajoen ranta on jo ilmiö omia festivaaleja myöten.

Imatralaisten arjessa Vuoksi välähtää toisinaan riippana, joka estää sujuvan liikenteen kaupungin eri osien välillä. Pitkään kypsytelty rantaraitti ihastuttikin monet vesistöön uudella tavalla. Suosittu lenkkiväylä antaa jokaiselle mahdollisuuden ottaa Vuoksi osaksi omaa arkea.

Harva virta on kirjoitettu jo Kalevalaan. Kansalliseepoksen aloittama brändäys jatkuu nyt kaupunkilaisten puheissa ja kaupungin markkinoinnissa. Ylpeyden aiheesta on Imatralle vielä paljon iloa.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka