Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde sai sosiaalisen median kiehahtamaan, kun hän penäsi Suomeen seitsemänpäiväistä työviikkoa. Lauhde kertoi, että yhtiön työntekijät Kiinassa ja USA:ssa painavat 80 tuntia töitä viikossa.
Yle uutisoi maanantaina Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteen laitoksen professorin Anu Sivusen johtamasta palkitusta tutkimuksesta. Sen pääviesti oli, että asiantuntijoilla työasioiden hoitaminen varsinaisen työajan ulkopuolella voikin parantaa jaksamista. Aiemmin tätä on pidetty työaikaa vääristävänä sekä riskinä jaksamisen näkökulmasta.
Lauhteen avaus ja Sivusen tutkimus eivät tarkoita samaa. Lauhde haluaisi venyttää suomalaisten työaikoja. Sivusen tutkimus taas kertoo siitä, että työajan hallinta on tärkeä asia jaksamisen ja työn laadun kannalta.
Pelkkä työajoista puhuminen tuntuu tänä päivänä vanhanaikaiselta. Enemmän pitäisi puhua siitä, mitä työajalla tapahtuu ja miten työn laatu saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Työn motiivina on aina synnyttää jotain. Siksi työn laadun pitäisi olla keskustelun keskiössä.
Koronan vaikutuksesta asiantuntijatöitä on totuttu tekemään paikasta riippumattomasti. Etätyön nopean yleistymisen vaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Asiantuntijatyön fyysinen ja ajallinen sijoittuminen on joka tapauksessa murroksessa. Siksi työstä keskustelemisen pitäisi olla kokonaisvaltaisempaa myös niissä pöydissä, joissa työehtosopimuksia väsätään.
Sivusen tutkimuksen mukaan olennaista on, että työntekijä itse määrittää, miten ja mitä hän tekee työajan ulkopuolella. Se ei tarkoita sitä, että työntekijä on koko ajan tavoitettavissa. Kategoriset rajaukset rajoittaa työaikaa tiukasti voivat siis kääntyä työntekijää vastaan.
Suomalaisen työn perinteet ovat kunniakkaat. Tulevaisuuden työ vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelua. Perinteistä on parhaimmillaan hyötyä, mutta jarruksi niitä ei pidä päästää.
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi