Pääkirjoitus: Suomi on turvallinen maa, mutta uhkia on yhden ilmansuunnan sijaan siellä ja täällä

Pekka Lakka

Hallitus julkaisi hiljattain sisäisen turvallisuuden selonteon. Paperinmakuisesta nimestä huolimatta selonteko sisälsi paljon pysähtymisen arvoisia asioita. Nykytilan voi tiivistää siihen, että Suomi on turvallinen maa, mutta uhkien kirjo on lisääntynyt.

Hyvät asiat ensin. Kyselyyn vastanneista kansalaisista peräti 96 prosenttia tunsi henkilökohtaisen turvallisuutensa hyväksi. Lähes yhdeksän kymmenestä piti Suomea turvallisena maana.

Pandemian keskellä elävä maailma on kuitenkin havahtunut siihen, ettei turvallisuus rajoitu hallinnollisten valtionrajojen sisä- tai ulkopuolelle. Verkossa liikkuvat ja fyysiset virukset eivät tottele rajamuodollisuuksia.

Vaikeutta lisää myös se, että uhkakuviin varautuminen ja niiden torjuminen on aiempaa hankalampaa. Kun aiemmin Suomen turvallisuuden uhka tuntui olevan pysyvästi idässä, on uhkia nyt kaikkialla. Yksi merkittävä uhka on kybertuvallisuus.

Digitalisoituminen on luonnollisesti kyberturvallisuutta uhkaava trendi. Sitä ei voi pysäyttää. Siksi siihen pitää varautua.

Suomessa väestön ikääntyminen tuo kyberturvallisuuteen omat riskinsä. Kun ikääntynyt ja digitaalisiin palveluihin kehnosti perehtynyt ihminen liikkuu verkossa, ovat riskit todellisia. Verkossa toimivat rikolliset ovat taitavia peittämään aikeensa. Houkutteleva kysely saattaa sisältää viekkaan identiteettivarkauden.

Harmillista tässä on, että monet palvelut on järkevä digitalisoida mahdollisimman pitkälle. Se tuo palvelut kansalaisten ulottuville. Ikääntyvän väestön kybertuvallisuutta pitäisi kuitenkin parantaa. Ennalta ehkäiseminen on huomattavasti edullisempaa ja inhimillisempää kuin vaurioiden korjaaminen.

Olisiko syytä perustaa digipalvelutalo, jossa virtuaalisesti autettaisiin apua tarvitsevia?

pekka.lakka@kaakonviestinta.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka