Eduskunnassa käsittelyssä oleva sote-uudistus tuo läpimennessään Etelä-Karjalaankin uuden hallintorakenteen. Uusien hyvinvointialueiden toiminnasta ja taloudesta vastaa aluevaltuusto.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on opettanut meitä vastaavaan periaatteeseen jo vuosia. Myös Eksotessa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka on linjannut sote-piirin strategista johtamista.
Valtuuston muodostumiseen on tulossa kuitenkin muutos. Jos hyvinvointialueet syntyvät, kuntalaiset valitsevat niiden päättäjät suoraan äänestyksellä. Nyt Eksoten valtuuston jäsenet on ratkaistu kunnissa osana poliittista palapeliä, jolla luottamuspaikat kuntavaalien jälkeen jyvitetään.
Aluevaltuustoista on tehty jo selvityksiä. Kokoomustaustainen Ajatuspaja Toivo perustaa laskelmansa vuoden 2017 kuntavaaleihin. Sen perusteella maakuntakeskukset jyräävät. Etelä-Karjalassa aluevaltuuston 59 paikasta Lappeenranta ottaisi enemmistön eli 34 paikkaa. Imatralle paikkoja tulisi 13. Muut kunnat saisivat kaksi paikkaa, paitsi Rautjärvi ja Lemi, joille selvitys jakaa vain yhdet paikat.
Hallituspuolueet ovat ehtineet tyrmätä selvityksen. Kuntavaalit ovat huono perusta laskelmille, kun vaalit käydään alueellisesti. Ääniharavia voi muodostua mihin kuntaan vain. Toisaalta hyvällä yhteistyöllä puolueet voivat keskittää ehdokkuuksia ja lisätä paikallista painoarvoa.
Hyvinvointialue kattaa muutakin kuin sote-palvelut. Eksoten valtuusto antaa silti peilauskohteen. Nykyisessä 28 jäsenen valtuustossa Lappeenrannan jäsenmäärä on 10 ja Imatran 4. Maakunnan kaupunkien äänivalta on nipistetty yhteenlaskettunakin puoleen. Sote-uudistuksen jälkeen on äänestäjien tehtävä päättää, miten valtasuhteet muuttuvat.
mari.pajari@uutisvuoksi.fi