Pääkirjoitus: Jääkausi muovasi meille aarteen, jonka Saimaa Geopark aikoo nostaa sille kuuluvaan arvoon

Mari Pajari

Saimaalla oli tällä viikolla syytä juhlaan. Imatran kaupungintalolta johdettu Saimaa Geopark sai sinnikkään taustatyön jälkeen nimensä mukaan kansainväliseen Unescon verkostoon. Paikka heltisi toisella hakemuksella.

Mukaanpääsy verkostoon on vaatinut vuosien urakan ja rutkasti julkista rahaa. Suurimman työn tekivät kuitenkin muinaismeret ja jääkaudet. Saimaan alueen saaristo ja kalliot, supat ja drumliinit ovat miljoonien vuosien muovaamaa taidetta, jonka historian hienouden voi poluilla viilettävä alkuasukas tänä päivänä huomaamattaan ohittaa. Geopark sanoittaa nyt alueen harvinaista geologiaa tavalla, joka on helppo ymmärtää.

Unescon listoille ei ole haluttu pelkän statuksen takia. Mukana olo tarkoittaa maailmanlaajuista näkyvyyttä aikana, jolloin matkailu turvallisena koettuihin kohteisiin elää nousukiitoa. Saimaalla voidaan hyvällä syyllä odottaa hankkeen tuovan meille uusia ystäviä kauempaakin.

Saimaa Geoparkin takana on kuntia vesistön ääreltä Juvalta Taipalsaarelle. Alueen yhteistyöstä markkinoinnissa on puhuttu pitkään, mutta toiminta on tahtonut jäädä kyräilyn asteelle. Henki on nyt muuttumassa. Vastaavia ponnisteluja tehdään Saimaa-ilmiön kanssa, jossa koko itäinen Suomi lobbaa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Geopark on osoittanut, että yhdessä voidaan tavoitella jotain suurta. Tämä pätee paitsi alueellisesti, myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Torstaina iloittua Unesco Global Geopark -statusta siivitti Saimaalla erityisesti yritysten lähteminen mukaan hankkeeseen.

Juuri yritysten toiminta on sitä, millä meriitit siirtyvät arkiseen hyvinvointiin. Ideoita geologian ympärillä olevista matkailutuotteista on jo tulilla. Ponnistelu Saimaan nostamisessa maailmankartalle on saavuttanut yhden portaan. Tästä on hyvä jatkaa.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka