Pääkirjoitus: Etelä-Karjalan pyöräilykesä uhkaa tyssätä kalustopulaan – Jos vanhan rassin selkään voi vielä hypätä, ovat puitteet maakunnassa huikeat

Mari Pajari

Polkupyöräkausi on käynnistynyt Etelä-Karjalassa kahtalaisissa tunnelmissa. Monet hankkeet pyöräilyverkoston kehittämiseksi nostavat harrastamisen mahdollisuuksia maakunnassa aivan uusiin ulottuvuuksiin. Mutta jos puuttuu kalusto, millä hypätä reiteille, saattaa into tyssätä tyhjiin myymälöihin.

Yleensä tähän aikaan pyöriä myyvissä liikkeissä valikoima on suurimmillaan. Nyt monessa paikassa tuotteiden rivistö on harva, ja osa tilatuistakin pyöristä ehtii asiakkaalle pahimmillaan vasta syksyn ajoihin. Uuden menopelin löytäjän on nyt oltava onnekas, sinnikäs tai joustava.

Suomessa myytävät pyörät valmistetaan lähes täysin ulkomailla. Samalla eteläkarjalainen pyörän ostaja on riippuvainen maailmanlaajuisesta toimitusverkostosta. Reilun vuoden ajan maailmaa kurittanut korona on pysäyttänyt tehtaita ja hidastanut kuljetuksia, mikä heijastuu toimitusten epävarmuutena. Toisaalta pyörien kysyntä on kasvanut isommillakin markkinoilla. Korona-aikana lähialueilla liikkuminen on löydetty myös Keski-Euroopassa.

Jos kuitenkin alla on toimiva kalusto, on Etelä-Karjalassa edessä valinnan vaikeus. Pyöräilyyn on useamman vuoden ajan panostettu paitsi maakunnan kaupungeissa myös pitäjillä. Vastikään Savitaipale ilmoitti lisäävänsä maastopyöräilyreittejä 25 kilometrillä. Ruokolahdelle taas on muodostunut laskettelukeskuksen alueelle alamäkipyöräilyyn erikoistunutta liiketoimintaa.

Saimaan alueen kesähitiksi uskaltaa jo ennustaa laajentuneen saaristoreitin. Lauttayhteydet lisäävät reittivaihtoehtoja ja linkittävät Puumalasta alkunsa saaneen kierroksen luontevasti Imatran, Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Ruokolahden alueille. Eteläkarjalaisversion luomisessa käytettiin mallina Lounais-Suomen legendaarista saaristokierrosta. Alkaa uhkaavasti näyttää siltä, että kopiosta tuli alkuperäistä parempi.

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka