Venäläiset kaipaavat pietarilaisen Fontanka-lehden mukaan koronasulun jäljiltä jo Suomeen. Kun lehti kyseli lukijoilta näiden viimeisimmästä Suomen matkasta, nämä ikävöivät hiljaisuutta, rauhaa, mökillä käymistä ja elintarvikkeita.
Rajan sulkemisesta on kulunut nyt vuosi, ja vaikutuksen Etelä-Karjalaan ovat olleet massiivisia. Maakuntaliitto arvioi viime vuonna, että maakunta menettää matkailutuloina lähes miljoona euroa päivässä.
Itärajan yli kulkee päivittäin edelleen rahtiliikennettä ja marginaalinen määrä henkilöliikennettä. Liikenteen osuus koronaa edeltävästä ajasta kuitenkin on häviävän pieni.
Kaipuu on jo monin paikoin molemminpuolista. Matkailu toi aiemmin alueelle sen kokoa enemmän työtä ja elinvoimaa.
Samaan aikaan rajan ylittäminen herättää suuria tunteita. Huoli koronatilanteesta kalvaa huolimatta siitä, että rajan ylittäjien koronamäärät ovat tällä hetkellä pienemmät kuin Etelä-Karjalan sisällä havaitut tartunnat. Positiivisten näytteiden osuus Nuijamaan rajanylitysasemalla on 1–2 prosenttia, kun muualla Etelä-Karjalassa vastaavana aikana testatuista 4–5 prosenttia on antanut positiivisen näytteen.
Maakunnan hyvin hallinnassa ollut tilanne ei kääntynyt hälyttäväksi itärajan takia vaan opiskelijaporukan kylpyläbileiden. Sen jälkeen virus on levinnyt tehokkaasti alueen sisällä.
Riskit rajalla ovat kuitenkin edelleen olemassa. Virusmuunnoksia kehittyy koko ajan lisää, ja ne liikkuvat ihmisten mukana. Venäjän koronatilanne on Suomen ulkoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan monin paikoin vaikea. Venäjä on myös käynnistänyt osittain lentoliikennettä. Viisumien myöntäminen Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville on jälleen aloitettu.
Etelä-Karjalaan ei kaivata rajanylitysten kautta tällä hetkellä yhtään lisää painetta. Kun tautitilanne kuitenkin helpottaa, meillä pitää olla valmius päästää nykyistä isompi ihmismäärä rajan yli nopealla aikataululla.
Tarvetta kun on jo puolin ja toisin.
eeva.sederholm@kaakonviestinta.fi