Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miksi Imatra ei kilpailuttanut Linnankosken aurinkovoimalaa? – Myös Imatran Seudun Sähkö suunnittelee nyt omaa hanketta, monien muiden sähköyhtiöiden tavoin

Aurinkovoimalabuumi valtasi Itä-Suomen. Uutisvuoksi vertaili eri kunnissa käynnissä olevia hankkeita ja Imatralle Linnankosken pellolle suunniteltavaa aurinkovoimalaa. Samalla paljastui, että myös Imatran Seudun Sähkö on kiinnostunut aurinkovoimatuotannosta.

Imatran kaupunki tiedotti toukokuussa, että Linnankosken pellolle suunnitellaan aurinkovoimalaa, joka valmistuessaan olisi Suomen suurin. Imatra ei suinkaan ole aurinkovoimalahankkeensa kanssa yksin. "Suomen suurimpia aurinkovoimaloita" suunnitellaan nyt joka kulmalle.

Torstaina omasta lottovoitostaan kertoi Lappeenranta. Suomalaisyhtiö Forus suunnittelee Konnunsuon entiselle turvetuotantoalueelle aurinkovoimalaa, jonka sähköntuotantokapasiteetti vastaisi jopa 150 000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Valmistuessaan voimala tuottaisi noin 300 gigawattituntia uusiutuvaa sähköä.

Rajusti kallistunut sähkönhinta ja toisaalta halvenneet aurinkopaneelit ovat saaneet monet erilaiset yhtiöt lähtemään mukaan aurinkovoimalabisnekseen. Itä-Suomeen puuhataan parhaillaan lukuisia aurinkovoimaloita. Uutisvuoksi tutustui hankkeisiin.

Aurinkovoimalabuumi valtasi Itä-Suomen

Yrittäjä Miko Huomo kertoi toukokuussa, että hänen perustamansa 3Flash Solar oy kehittää Linnankosken 40 hehtaarin pellolle aurinkovoimalaa, joka tuottaisi sähköä yli 40 000 megawattituntia. Investoinnin arvoksi ilmoitettiin yli 30 miljoonaa euroa.

Sittemmin hankkeen koko on pienentynyt ja siirtynyt Huomon toisen firman Etec Automationin nimiin. Sen on tarkoitus valmistella hanke ja myydä se sijoittajille. Aurinkovoimalan tuottama sähkö puolestaan on tarkoitus myydä sähköpörssiin. Parhaillaan Huomo hakee hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea.

Linnankosken voimalan kanssa ministeriön rahoituksesta kilpailee esimerkiksi Tohmajärvelle suunniteltu aurinkovoimala, josta kunta ja energiarakentamiseen keskittyvä Skarta energy oy ovat solmineet aiesopimuksen. Noin 60 hehtaarin aurinkovoima-alueen kokonaisteho voisi parhaimmillaan olla noin 60 megawattia.

Voimalalle etsitään parhaillaan sopivaa paikkaa. Skarta energyn mukaan aurinkovoimaa on tarkoitus rakentaa esimerkiksi käytöstä poistetuille turvesoille.

– Etsimme ensisijaisesti joutomaita, jotka ovat jo jollain tavalla ihmisten tärvelemiä, varatoimitusjohtaja Vikke Saarelainen kertoi Ylelle.

Joroisten lentokentällä aurinkovoimalan rakennustyöt ovat jo alkaneet. Energiayhtiö Ilmattaren aurinkosähköpuiston on tarkoitus alkaa tuottaa sähköä maaliskuussa. Kymmenen hehtaarin puisto on yhtiön ensimmäinen ja "mallikappale", josta saadaan oppia isompien puistojen rakentamiseen, kehitysjohtaja Antti Keskinen kertoi Ylelle.

Yhtiö valmistelee Suomeen jopa 30–40 aurinkopuistoa.

Juvalla ja Sulkavalla kunnat ovat lähteneet aurinkovoimabuumiin mukaan niin, että ne aikovat tuottaa alueelleen rakennettavilla voimaloilla sähköä omiin tarpeisiinsa.

Voimalat Juvalle ja Sulkavalle rakentaa vuonna 2015 perustettu Solarigo Oy, jonka emoyhtiö on Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluva Lumme Energia Oy. Solarigo myös omistaa ja huoltaa voimalat.

Solarigo myy sähkön Lumme Energialle, jolta kunnat ovat sitoutuneet ostamaan alkuperätakuulla merkittyä, omassa kunnassa tuotettua aurinkosähköä.

Sulkavan aurinkosähkökenttä tuottaa vuodessa 4500 megawattituntia. Siitä kunta käyttää itse vajaat puolet, ja lopun Lumme Energia myy aurinkosähköasiakkailleen. Lisäksi kunta saa kentästä maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja voimalan 30 toimintavuoden ajan. Kunnissa myös uskotaan päästöttömän energiatuotannon kirkastavan kunnan imagoa.

Suur-Savon Sähkö, Lumme Energia ja Solarigo ovat asialla myös Hirvensalmelle ja Pertunmaalle rakennettavissa aurinkovoimaloissa.

– Meille on tärkeää kehittää Järvi-Suomen sähköomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, Suur-Savon Sähkö -konsernin toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo tiedotteessa.

Mitä sanoo Imatran Seudun Sähkö?

Kiinnostaako aurinkoenergiatuotanto Imatran Seudun Sähköä (ISS) samalla tavalla kuin esimerkiksi Suur-Savon Sähköä?

Toimitusjohtajan Ari Saukkosen vastaus on kyllä.

Imatran Seudun Sähkö valmistelee parhaillaan aurinkoenergian hyödyntämistä osakkuusyhtiöidensä Kaakon Energia oy:n ja EPV Energia oy:n kanssa.

– Olemme yhtä lailla kiinnostuneita aurinkosähköstä kuin monet muutkin, Saukkonen sanoo.

Imatran sähköyhtiön toimitusjohtaja ei pysty kertomaan suunnitelmista vielä enempää.

– Valmistelut eivät ole vielä sillä asteella, että Imatran seudulla olisi käynnistymässä hankkeita, hän sanoo.

Se on kuitenkin Saukkosen mukaan varmaa, että tulevaisuudessa ISS:llä on osuuksia aurinkosähköntuotannosta. Onko ISS kumppaneineen kiinnostunut rakentamaan aurinkovoimalan Imatralle?

– Aika näyttää. Meidän juuremme ovat Imatran seudulla, joten tietysti olisi toivottavaa, että aurinkosähkötuotannon investointeja ohjautuisi myös tälle seudulle, Saukkonen sanoo.

Imatran Seudun Sähkö ostaa jo nyt aurinkosähköä yksityisiltä tuottajilta, jotka myyvät esimerkiksi kotipaneeliensa ylijäämää yhtiölle.

– Nykyisillä sähkön hinnoilla myös teollisen mittaluokan voimalat näyttävät kannattavilta, Saukkonen pohtii.

Miksi Imatra ei kilpailuttanut Linnankosken peltoa?

Imatran vt. kaupunginjohtajan Matias Hildenin mukaan kaupunki suhtautuisi Imatran Seudun Sähkön mahdolliseen aurinkovoimalaan hyvin myötämielisesti, jos sopiva alue löytyy.

Parhaan alueen kaupunki on jo varannut Miko Huomon aurinkovoimalahankkeelle. Parhaan Linnankosken pellosta tekee muun muassa se, että kantaverkko kulkee aivan vieressä, mikä laskee huomattavasti rakentamiskustannuksia.

Miksi kaupungin keskeinen peltoalue halutaan vuokrata juuri kyseisen toimijan hankkeelle 30 vuodeksi, vaikka paikalle olisi tässä maailmantilanteessa varmasti muitakin tulijoita?

Hilden muistuttaa, että Linnankosken hanke on yrityslähtöinen ja kaavoitus tehdään yrityksen kustannuksella.

– Kaupunki ei itse ole sähköntuottaja, eikä meillä ole intressiä lähteä itse teollisen mittakaavan aurinkokentän rakentajaksi. Aluetta ei toki ole pakko uhrata aurinkovoimalalle, mutta se on keino, jolla kaupunki saa siitä kiinteää vuokra- ja kiinteistöverotuloa. Samalla Suomeen saadaan päästötöntä energiaa, Hilden perustelee.

Kaupungin saama hyöty on vielä tarkentumatta, samoin kuin voimalan varsinainen rakentaja ja omistajat. Miksi Imatra ei kilpailuttanut Linnankosken aurinkovoimalahanketta ennen ensimmäisen kaavan pyytäjän kelkkaan hyppäämistään, jotta eri vaihtoehtoja olisi päästy aidosti vertailemaan?

Hildenin mukaan hanke olisi ollut mahdollista kilpailuttaa, jos alueella olisi jo aurinkovoimalan rakentamisen mahdollistava, kaupungin itsensä laatima kaava. Vaikkapa avoin tarjouskilpailu alueesta voitaisiin tuolloin järjestää.

– Nyt kuitenkin kaavoitus tehdään yrityksen kustannuksella ja riskillä. Ei ole kovin yrittäjämyönteistä tässä vaiheessa lähteä vetämään mattoa yrittäjän alta ja etsiä mahdollista kilpailevaa toimijaa, vaikka niitä varmasti Suomesta voisi erityisesti energiakriisin iskettyä päälle löytyäkin, vt. kaupunginjohtaja sanoo.

Eihän tässä vain käynyt niin, että Imatran kaupungilla riemastuttiin asiaan enemmän perehtymättä heti ensimmäisestä aurinkovoimalayrittäjästä, koska kuntatalous on tunnetusti ahdingossa?

Kaupunginjohtaja kiistää tällaisen vauhtisokeuden.

– Yksittäinen voimala on merkittävä vuotuinen säännöllinen tulonlähde, ja saamme maapohjallekin jonkinlaista tuottoa. Ei se toki ole mikään pelinkääntäjä. Tärkeitä on tietysti se, että Suomessakin aurinkoenergiaa tarvitaan, joten suhtaudumme hankkeeseen myötämielisesti, Hilden sanoo.

Aurinkovoimalan paikka Linnankosken pellolla on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä. Matias Hilden korostaa, että voimalalle on etsitty paikkaa muualtakin. Kantaverkon läheisyys ja peltoalueen koko puhuvat kuitenkin Linnankosken puolesta.

– Toista näin isoa aluetta Imatralta ei varmaan löydy. Toki sen reunoilla on asutusta, mutta ei se kuitenkaan ole ihan kaupunkikeskustaa, Hilden sanoo.

Rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Asemakaavaluonnos on määrä saada yleisesti nähtäville loka-marraskuussa.

"Juvan malli maksaisi Imatralle lähes 300 000 euroa vuodessa"

Imatran ja muiden Itä-Suomen aurinkovoimaloiden välillä on paljon eroja. Hildenin mukaan useissa Savon aurinkovoimaloissa on kyse alkuperätakuusopimuksesta.

Esimerkiksi Juvalla kunta on sitoutunut maksamaan siitä, että sen alueelle rakentuu aurinkovoimala. Se maksaa ostamastaan aurinkosähköstä alkuperätakuuta 8 euroa megawattitunnilta.

Hilden huomauttaa, että kunta maksaa tällöin sähköyhtiölle enemmän kuin se saa voimalasta maanvuokratuloja. Juvakin on Hildenin mukaan varautunut maksamaan kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

– Jos Imatran kaupunki tekisi aurinkokentästä vastaavan diilin, se maksaisi meille lähes 300 000 euroa vuodessa. Eli näissä on kyse aivan erilaisista hankkeista, Hilden sanoo.

Sen sijaan Imatran kaupunki aikoo lisätä sähköomavaraisuuttaan asentamalla aurinkopaneeleja kiinteistöihinsä. Tämä on tarkoitus toteuttaa siten, että paneelit liisataan eli vuokrataan, ja ajan myötä ne siirtyvät kaupungin omistukseen.

– Tässä ratkaisussa kaupunki ei joudu maksamaan siirtomaksuja käyttämästään energiasta, Hilden sanoo.

Olisiko Stora Enso kiinnostunut aurinkovoimalasta?

Vielä tällä hetkellä Suomen suurin aurinkovoimala on elintarvikeyhtiö Atrian oma voimala Pohjanmaalla Nurmossa. Se tuottaa vuodessa noin 5 600 megawattituntia aurinkosähköä, ja sen rakensi edellä mainittu Solarigo.

Kiinnostaisiko Stora Ensoa oma aurinkovoimala tai osuus seudullisessa hankkeessa, jossa rakennettaisiin sähköä paikalliseen tarpeeseen tuottava energialaitos?

– Meillä sähkön hankinta tehdään keskitetysti energiapalveluiden puolelta. Sähkön hankinta ei ole yksittäisen tehtaan vastuulla. Tällaiset asiat pitäisi selvittää erikseen, siksi en pysty suoralta kädeltä vastaamaan, sanoo Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Mikko Nieminen.

– Toki tykkään paikallisuudesta, mutta näissä hankkeissa pitää huomioida se, että meillä on olemassa voimassaolevat sopimukset, joista en osaa – tai toisaalta voisikaan – tarkemmin kommentoida mitään, hän sanoo.

Mitä kuuluu Linnankosken aurinkovoimalalle? Miko Huomo kertoo muuttuneista kuvioista ja toisesta jättihankkeestaan

Uutisvuoksi selvitti, millainen yrittäjä on Imatralle megaluokan aurinkovoimalaa suunnitteleva Miko Huomo – Isoja visioita, kasvubisneksiä, tappioita ja linkki David Hasselhoffiin

Lappeenrannan Konnunsuolle suunnitellaan jättimäistä aurinkovoimalaa – Kapasiteetti vastaisi 150 000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta

Linnankosken aurinkovoimalan kaavan valmistelee voimalahankkeen vetäjän 3 Flash Solarin palkkaama konsultti: Imatran entinen kaavoitusarkkitehti Kaija Maunula