Etelä-Karjalaan esitetään yhden kunnan mallia. Siinä maakunta marssii yhtenä kuntana ilman Suomenniemeä, joka liittyisi Mikkeliin. Kuvaaja: Tuuli parikka

HARRI MANSKINEN

IMATRAN ja sen naapurikuntien taru itsenäisinä päättyy vuonna 2015, mikäli kuntaliitoksia pohtineen työryhmän esitys uudesta kuntajaosta menee läpi.

Esityksen mukaan Suomeen syntyy 70 kuntaa ja Etelä-Karjalaan esitys tuo vain yhden kaupungin. Kaupunkiin liittyisivät Suomenniemeä lukuunottamatta kaikki muut eteläkarjalaiset kunnat. Suomenniemi on ministeriön kartoilla menossa osaksi Mikkeliä. Parikkalan tulevaisuus on vaihtoehtoinen ja se voisi liittyä osaksi Etelä-Karjalaan muodostuvaa kuntaa tai Savonlinnan seudulle syntyvää kuntaa.

Kymenlaakso jakautuisi kahtia Kouvolan ja Kotkan seutukuntiin. Etelä-Savossa mennään kolmen kunnan mallilla niin, että ne syntyvät Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ympärille.

Pohjois-Karjalaan esitys jättää kolme kuntaa, jotka muodostuvat Joensuun, Kiteen ja Nurmeksen ympärille.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen pitää esitystä Etelä-Karjalan osalta odotetunkaltaisena. Lintunen ei ole yhden kunnan kannalla.

– Tämä on nyt ensimmäinen esitys ja kukaan ei varmaan tiedä, mikä on lopputulos. Itse kannatan kahden kaupungin mallia Etelä-Karjalaan. Jos on pakko, sitten mennään siihen yhden kaupungin malliin.

– Hallituksen sisällä puolueet joutuvat varmaan ottamaan tähän nyt kantaa. Kunnallisvaalit ovat lähellä ja vaikuttavat myös asiaan.

Lintunen toivoo, että asiat kuntauudistuksen osalta etenevät vauhdilla.

– Jos tätä vetkutellaan hirveästi, kaikki kehitystyö kunnissa pysähtyy ja päättäjät ryhtyvät odottelemaan lopputulosta. Se ei ole hyväksi kunnille, Lintunen muistuttaa.

Työryhmän perusteluissa nousevat esiin Etelä-Karjalan alueiden väliset vahvat yhtey-

det ja Eksoten rooli.

– Maakunnan kunnat järjestävät myös jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti Imatraa ja Suomenniemeä lukuun ottamatta. Tämän hyvin toimivan järjestelyn purkaminen kahdeksi erilliseksi kunnaksi olisi taaksepäin menevää kehitystä siinä mukana oleville kunnille työryhmä toteaa.

Lintunen ei allekirjoita Eksoten merkitystä perusteluissa.

– Eksoten toiminta ei ole ollut millään mittareilla mitenkään tehokasta ja siitä puhutaan varmasti lisää. Yhden kunnan mallissa kuntayhtymät kyllä poistuisivat ja se toisi säästöjä hallinnossa.

Erillinen Imatran seudun kunta ei saa työryhmältä muutenkaan tukea. Seudun väestökehitys huolettaa.

– Se olisi väestökehitykseltään vaikeamman tulevaisuuden edessä kuin ensisijaisena vaihtoehtona esitettävä yhden kunnan malli, työryhmä perustelee.

Yhdistymisperusteissa nostetaan esille Lappeenrannan ja Imatran korkeat työpaikkaomavaraisuusasteet (106,5 prosenttia ja 105,7 prosenttia) .

– Ne yhdistettynä muiden kuntien matalampaan työpaikkaomavaraisuuteen tukevat näihin kaupunkeihin suuntautuvan pendelöinnin ohella yhdistymistä.

Erityisen matala työpaikkaomavaraisuus on korkeimman pendelöinnin kunnissa eli Lemillä (46,8 prosenttia, Taipalsaarella (51,3 prosenttia) ja Ruokolahdella (57,4 prosenttia).

Myös yhteisen elinkeinopolitiikan rooli Etelä-Karjalassa nousee esiin. Työryhmän esityksessä katsotaan, että yksi kunta kykenisi hallitusohjelman mukaisesti tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön. Yksi kunta voisi myös vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen tehokkaammin.

– Se pystyisi huolehtimaan paitsi yleisestä elinkeinojen kehittämisestä, myös kasvupolitiikasta ja kilpailukyvystä alueella, työryhmä perustelee.