Verkkorikollisuuden lisääntyminen vaatii pankin asiakkailta yhä tarkempaa huolellisuutta. Verkkoasiointi tulee myös hidastumaan, kun turvataso nousee. Kuvaaja: Aino Suonio

ANNE VIHAVAINEN

PANKKIEN asiakkaille on viime aikoina lähetetty huijaussähköpostiviestejä, joissa on kalasteltu tilitietoja. Liikkeellä on myös ollut haittaohjelmia ja erilaisia huijaussivustoja, joiden avulla rikolliset ovat pyrkineet pääsemään asiakkaiden tileille.

Uutisvuoksen saamien tietojen mukaan Imatrallakin rikolliset ovat päässeet haittaohjelman avulla tunkeutumaan pankin tietojärjestelmään. Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkaan tililtä on tehty hänen tietämättään tilisiirto, jonka kautta on hävinnyt kohtalainen summa rahaa.

Tapaus on Keskusrikospoliisin tutkinnassa.

OP-Pohjolan sähköisistä henkilöasiakkaiden palveluista vastaava johtaja Kai Koskela sanoo, että viimeisen puolen vuoden aikana verkkorikollisuus on aktivoitunut merkittävästi Suomessa.

– Euroopassa ilmiö on ollut jo kauan, nyt se on selvästi rantautumassa myös Suomeen.

Sähköpostin kautta tilitietojen kalastelua on ollut jo kauan. Uutta on haittaohjelmia käyttävien rikollisten lisääntyminen.

– Meilläkin on koko konsernin tasolla toistakymmentä asiakasta, joiden tililtä on viimeisen kuukauden aikana viety haittaohjelmalla rahaa, Koskela kertoo.

Koskelan mukaan on vaikea arvioida, kuinka monen Osuuspankin asiakkaan työasema on haittaohjelmalla saastunut. Osa tiedossa olevista tapauksista on tullut ilmi tilisiirtojen kautta, osa on jäänyt yrityksiksi.

– Yhteissummaltaan vahingot ovat vähän toistakymmentätuhatta euroa. Keskimääräinen menetys liikkuu noin tuhannen euron molemmin puolin, Koskela kertoo.

Hän myöntää, että verkkorikollisuus sekä aiheuttaa päänvaivaa että huolestuttaa. Tiedossa on ollut, että pankkien verkkopalveluihin kohdistuva rikollisuus kasvaa ja sen muodot monipuolistuvat.

– Tämä on jatkuvaa kilpajuoksua. Siltä näyttää, että mistään poikkeustilanteesta ei ole kyse, vaan normaalitilanteesta, joka jatkuu. Ilmiön kanssa joudutaan elämään.

Kai Koskelan mukaan vanhaan tilikirja ja palkkapussi -käytäntöön ei ole nyky yhteiskunnassa paluuta, vaikka se ehkä turvallisempaa olisikin. Muita keinoja etsitään.

Hän muistuttaa, että kyse on vielä pienestä ilmiöstä.

– OP-konsernilla on 1,5 miljoonaa verkkopalveluiden käyttäjää. Haittaohjelman kautta vahinkoja kärsineitä on vähän toistakymmentä henkeä.

Sen sijaan asiakkaat joutuvat tottumaan siihen, että pankkiasiointi verkossa ei turvatoimien lisääntymisen myötä ole jatkossa yhtä nopeaa kuin tähän asti. Osuuspankki otti syksyllä käyttöön kahden avainluvun käytön.

– Oppivat ihmiset aikoinaan senkin, että ulko-ovi pitää laittaa kiinni. Ymmärrettiin, että se on hyvä juttu, vaikka vähän vaivaa vaatiikin, Koskela toteaa.