Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön asiamies Hanna Ollikainen pitää Satamosaarta potentiaalisimpana kehittämiskohteena matkailulle. Saari on suhteellisen lähellä ja siellä on isonkin laivan rantautumisen mahdollistava laituri. Kuvaaja: Mika Strandén

OLLI-PEKKA HÄRMÄ

ETELÄ-KARJALAN virkistysaluesäätiö suunnittelee retkisatamiensa avaamista aiempaa mittavampaan turistitoimintaan. Pienimuotoista toimintaa on ollut jo aiemmin, risteilylaivat ovat tuoneet matkailijoita esimerkiksi Satamosaareen.

– Voisi ajatella, että kysyntä kasvaa. On sallittavaa ja suotavaa avata kohteita isommille ryhmille, joilla ei ole omia veneitä, tai mahdollisuutta päästä saarikohteisiin, sanoo virkistysaluesäätiön asiamies Hanna Ollikainen.

Virkistysaluesäätiö aikoo käydä neuvotteluja matkailualan toimijoiden kanssa askelmerkeistä ja toimintatavoista retkisatamakohteiden osalta.

– Isompi kehittämis- ja pohdintapalaveri täytyy pitää, Ollikainen toteaa.

Matkailuun suuntautuneiksi retkisatamakohteiksi Ollikainen näkee Satamosaaren ja Ilkonsaaren, joissa molemmissa on suuremmankin aluksen vastaanottavat laiturirakennelmat. Erityisenä matkailukohteena hän pitää Satamosaarta ja uskoo turistivirtojen siellä kasvavan.

– Näen, että Satamosaari on isoin kehittämiskohde, Ollikainen kertoo.

Matkailullisesti myös Ilkonsaaren skiittojen uskotaan kiinnostavan matkailijoita. Saimaan skiitat -yhdistys on rakentanut saareen kaksi tsasounaa ja lisää on luvassa.

Retkisatamien pääasiallisina käyttäjinä ovat olleet veneilijät. Maihin tulleet turistiryhmät ovat myös aiheuttaneet sanomista veneilijöiden keskuudessa. Ollikainen tiedostaa risteävät intressit omalla veneellä liikkuvien käyttäjien ja turistitoiminnan välillä.

– Veneilijät eivät tykkää, hän tietää.

– Pitää miettiä, miten kaikki mahtuvat kohteisiin ja paikat kestävät. Jos käyttö huomattavasti lisääntyy, täytyy miettiä, miten kaikki olisivat tyytyväisiä.

Ihmismäärien lisääntyessä aiheutuu paineita myös retkikohteiden rakenteille. Painetta kohdistuu mm. kohteiden käymälöihin, jäte- ja puuhuoltoon sekä rakennuksiin ylipäätään. Kohteissa on kerätty veneilijöiltä vapaaehtoista kannatusmaksua ja isommat toimijat ovat maksaneet laiturimaksua.

Ollikaisen mukaan laiturimaksun hinta on tähän asti ollut 100 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa suurempien toimijoiden kohdalla käyttökorvaukset täytyy linjata uudelleen.

Matkailutoiminta ei ole ristiriidassa säätiön toiminta-ajatuksen kanssa. Virkistysaluesäätiön sääntöihin on kirjattu, paitsi kohteiden virkistys- ja vapaa-ajankäyttö, myös matkailutoiminta. Säätiö ei itse puutu liiketoimintaan, sen hoitavat alan yrittäjät.

Yksi Satamosaareen suuntaava matkailuyritys on Rauhassa toimiva Salpasafarit. Salpasafarien Petri Parkon mukaan tapahtumapalveluyritys aikoo ottaa saaren kohteisiinsa vielä tämän talven aikana.

– Päätavoitteenamme on Saimaan ympärivuotinen hyödyntäminen. Keskitymme sesongin ulkopuoliseen toimintaan, kun Satamossa ei ole muuta käyttöä.

Salpasafarit on vienyt satunnaisesti asiakkaita saareen myös kesäisin. Vastakkainasettelua ei ole hänen mukaansa ilmennyt.

– Mitä olemme ihmisiä sinne vieneet, niin ihmiset ovat tulleet juttelemaan. Meillä toki puhutaan pienistä ihmismääristä. Turistimatkoille lähtevät suhtautuvat aika nöyrästi luontoon, eivätkä heilu kaljakassit käsissä.