Natoon ei liitytä ja asevelvollisuus säilytetään

23.1.2011 4:00Tekstikoko: AAA
Vaalikone listasi kansaedustaehdokkaiden militanttikantoja.
Naton lippua ei haluta Suomen lipun rinnalle muuten kuin rauhankumppanuuden merkiksi. Sen sijaan yleinen asevelvollisuus saa laajaa kannatusta Kymenlaakson kansanedustajaehdokkailta. Kuvaaja: Eero Sala

JUKKA SONNINEN

KYMEN vaalipiirin 96 kansanedustajaehdokasta ilmaisevat varsin yksituumaisesti, että Natoon ei liitytä, mutta kotoinen yleinen asevelvollisuusarmeija tulee säilyttää. Samoilla linjoilla ovat keskimäärin Imatran seudun 12 ehdokasta.

Äänet jakautuvat jo tasaisemmin, kun kysytään, että ”Suomen pitää vetää joukot Afganistanista ja muista käytännössä sotatilassa olevista maista”.

Vastaukset löytyvät Uutisvuoksen ylläpitämästä vaalikoneesta. Vaalikonetta käyttävillä on myös mahdollisuus kirjata omat näkemykset ja verrata kuka ehdokkaista on lähinnä ja kuka kauimpana omista mielipiteistä.

Yleisen asevelvollisuuden jatkamista kannattavat ovat Imatran seudulla kahta ehdokasta lukuunottamatta jopa liikuttavan yksimielisiä.

Kysymys kuuluu virallisesti ”Suomen tulee luopua miesten yleisestä asevelvollisuudesta”. Kun vastausehdot ovat Samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, En ota kantaa, Jokseenkin eri mieltä ja Täysin eri mieltä, peräti 7 vastaajaa olivat ”täysin eri mieltä” ja kolme ”jokseenkin eri mieltä”.

Päinvastaiseen näkemykseen ei pääse kuin vihreiden seurassa. Hanna-Kaisa Lähde on kysymyksen kanssa ”samaa mieltä”.

– Puolustusvoimia ei pidä kokonaan lakkauttaa. Kannatan valikoivaa asevelvollisuutta.

Vastaavasti Ilkka Johanssonin perustelut vastaukseen ”jokseenkin eri mieltä” ovat:

– Uskon että maanpuolustustahtoa ja -tahtoisia riittää jopa ilman ”pakkoa”, ja toisaalta uskon että ”palkka-armeija” hoitaisi tehtävänsä, joten raha ratkaisee.

Kaikki muut vastaukset puolustavat yleistä asevelvollisuutta.

Antero Lattu (sd.) perustelee kantaansa Mannerheimin sanoin:

– Tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakaa Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa ja vain voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta.

Suna Kymäläinen (sd.) toteaa Suomen elävän rauhassa, mutta ”mitä tuleva tuo, on arvoitus”. Samalla hän uskoo oman armeijan olevan osa kansallista identiteettiä. Jukka Kärnä (sd.) vakuuttaa luotettavan puolustuksen säilyvän parhaiten yleisen asevelvollisuuden avulla.

Kansanedustaja Kimmo Tiilikaisella (kesk.) on selvä näkemys, vaikka vastaus olikin ”jokseenkin samaa mieltä”.

– Yleinen asevelvollisuus on edullisin ja paras tapa järjestää puolustus Suomen olosuhteissa. Se lisää maanpuolustustahtoa.

Eija Mertaselle (kd) asia on itsestäänselvä:

– Miksi luopuisimme hyvästä, turvallisesta ja taloudellisesta puolustuksesta?

Suora kysymys, ”Suomen tulee hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä seuraavalla vaalikaudella”, saa täysin päinvastaisen mielipiteen Jukka Kärnältä, Hanna Tuuhalta (kesk.) perussuomalaisilta Liisa Lajuselta ja Erkki Saarimäeltä, Hanna-Kaisa Lähteeltä sekä Eija Mertaselta. Perussuomalaisille riittää nykyinen yhteistyö Naton kanssa ja Kimmo Tiilikainen on hieman empivällä kannalla.

– Natoon liittyminen ei lisää turvallisuuttamme, mutta valmius siihen on säilytettävä. Oma itsenäinen puolustus ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parempi vaihtoehto. Rauhankumppanuutta Naton kanssa pitää jatkaa.

Kauko Määttä (kok.) ei ota kantaa ja Anu Urpalainen (kok.) on valmis kolkuttelemaan Naton portteja, mutta koputusta ei vielä kuulu:

– Aikataulu on pidettävä vielä avoimena.

Suna Kymäläinen ei ota asiaan kantaa, mutta toteaa Suomen linjanneen turvallisuuspolitiikkaansa jo rauhanturvauksella ja nopean toiminnan joukoissa ololla.

Anu Urpalaisen ohella kaksi Nato-myönteisintä jäsentä tulevat kenties hieman yllättäviltä tahoilta. Urpalaisen kanssa jaettua toista sijaa pitää hallussaan demareiden Antero Lattu. Perustelu kokonaisuudessaan kuuluu:

– Suomen ja Ruotsin on tehtävä Nato-ratkaisut yhdessä. Suomen puolustusyhteistyön kehittäminen yhdessä Ruotsin kanssa, ja nykyisen Nato-yhteistyön tiivistäminen on järkevin ratkaisu lähivuosina, filosofoi Antero Lattu.

Ehdottoman ykkössijan ottaa ehdottomuudellaan vihreiden, siis vihreiden, Ilkka Johansson.

– Suomen tulisi ehdottomasti hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä seuraavalla vaalikaudella.

Käytännössä Antero Lattu ja Anu Urpalainen kannattavat Natoa ja asevelvollisuusarmeijaa, kun Ilkka Johansson kannattaa Natoa ja perustaisi Suomeen palkka-armeijan.

Kymen vaalipiirin listalla perussuomalaiset ja vasemmisto luikkisivat liukkaimmin pois Afganistanista ja muista käytännössä sotatilassa olevista maista. Innokkaimmat jääjät löytyvät kokoomuksesta ja keskustasta.