Tuho Torsansalossa oli myrskyjen myötä totaalinen. Maarit Skorczewskin (edessä) elokuun alussa ottamia kuvia kauhisteli vierustoveri Aili Repo. Kuvaaja: Mari Pajari

MARI PAJARI

HEINÄ-ELOKUUN vaihteessa Rautjärvellä riehuneet myrskyt pysyvät puheenaiheena kunnassa vielä pitkään. Asian käsittely kylänraitin keskusteluissa on jokapäiväistä, eikä aihe jää vain oman pitäjän sisäiseksi.

– Jos Simpeleen ulkopuolella tulee asuinpaikka puheeksi, myrsky on yleensä ensimmäinen asia, josta kysellään, kertoi simpeleläinen Veikko Kovanen, joka istui avovaimonsa Pirjo Tuukin kanssa keskiviikkoiltana Rautjärven kunnan järjestämässä kansalaistilaisuudessa.

Asta- ja Veera-myrskyjen jälkimaininkeja purkanut tilaisuus kokosi satakunta henkeä Simpeleen yhteiskoulun liikuntasaliin.

Kovasella ja Tuukilla on tutun kuuloinen tarina. Tuulet kaatoivat pihaan puita ja istutukset reunuspensaineen ovat yhä matalana. Näköalat oman kodin ympäristössä muuttuivat kertaheitolla.

Saman tuhon koki Torsansalossa Maarit Skorczewski, jonka Uniaitta-majoitusyrityksen asiakkaat jumiutuivat isäntäväen kanssa päiväksi kaatuneen metsän taakse.

Skorcewskin mukaan pitkin pihoja ja rakennuksia kaatuneet puut lamauttivat, laittoivat itkemäänkin. Tilaisuudessa vierustoverina istuneen Aili Revon myrsky puolestaan sai portaille puimaan nyrkkejä yläilmoihin päin.

Tapoja reagoida kriisiin on yhtä monta kuin on ihmistäkin, vahvisti tilaisuudessa puhunut yleispsykiatrian vt. ylilääkäri Juha Kemppinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Etenkin tapahtuman jälkeisinä viikkoina erilaiset tunteet pelokkuudesta raivoon ovat yleisiä. Vasta jos tapahtuma piinaa mieltä vielä puolen vuoden jälkeen, on syytä tutkia asiaa tarkemmin.

Kemppinen piti hyvänä sitä, että tapahtuneesta keskustellaan. Hän muistutti kuitenkin, että kaikille asian puiminen isossa ryhmässä ei ole luontevin tapa.

– Joillekin se saattaa tehdä hallaa. Itsekseen kriisiä käsittelevältä voi tiedustella, onko kaikki hyvin, Kemppinen vinkkasi.

Kuntalaisten ohella tapahtunutta käsittelivät tilaisuudessa viranomaiset. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Jukka Valtoaho arvioi yhteistyön koneurakoijien kanssa sujuneen toisessa myrskyssä ensimmäistä sujuvammin. Myös johtokeskuksen tehtäviä aiotaan tulevaisuudessa siirtää pois varsinaisia pelastustöitä tekevien harteilta.

Vakuutusyhtiöiden edustajana tilaisuudessa ollut Tapiolan paikallisjohtaja Ilpo Rautio nopeuttaisi vahingoista tiedottamista. Vakuutuskorvauksia metsätuhoista kaipaaville Rautio ei kuitenkaan luvannut pikapalvelua. Raution arvion mukaan koko tuhon hinta selvinnee vasta ensi syksynä.

Rautjärvellä on satoja talouksia, joissa sähköttömyyden aika on ollut pitkä. Parikkalan Valo Oy:n osastopäällikkö Olli Mattila ja Imatran Seudun Sähkörakennus Oy:n liiketoimintapäällikkö Pekka Kaljunen vakuuttivat hyvityksen laskussa näkyvän automaattisesti ennen vuodenvaihdetta.