Kuhanviljelylaitos nousee käytöstä poistetun kaatopaikan tyhjäksi jääneelle asfalttikentälle. Kuvaaja: Jukka Sonninen

JUKKA SONNINEN

KUHINA OY aloittaa kuhan kasvatuksen Imatralla vanhalla käytöstä poistetulla Kurkisuon kaatopaikalla loka-marraskuun vaihteessa. Kalanviljelylaitos toimii täysillä vuodenvaihteen jälkeen, ja ensimmäiset kalat lähtevät jalostukseen ensi vuoden syyskuussa.

Kaatopaikan asfalttikentälle nousee parhaillaan sata metriä pitkä ja 24 leveä kasvattamo.

Koko idean sydän on Kurkisuon kaatopaikan metaanikaasun keräysjärjestelmä. Tällä hetkellä se työntää jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa 500 kilowattia lämpöä harakoille. Tämä hukkalämpö ohjataan kalanviljelylaitokseen niin, että siitä tuotetaan sähköä.

Sähköllä lämmitetään 30 altaan vedet 22 asteiseksi.

Lämpimän veden ansiosta kuha kasvaa luonnontilaa nopeammin ja allasolosuhteissa kannattavasti.

Hukkaenergian käyttöönoton lisäksi toisena liikeidean sydämenä toimii osaaminen. Imatralla on kokemusta niin sammen kuin kuhankin kasvattamisesta. Vastaavaa kokemusta ei Suomesta muualta löydy.

Myös tekninen käyttöjärjestelmä on jo tuttu koettu kiertovesijärjestelmä. Siinä kierrätetään samaa vettä prosessissa useaan kertaan. Se vesi mikä poistetaan järjestelmästä, puhdistetaan omassa puhdistamossa.

Kalanviljelylaitoksessa vältytään avovesien pussikasvattamoiden kaltaisilta ympäristöongelmilta.

Kalanviljelylaitoksen kapasiteetti tulee olemaan 150 000 kiloa kuhaa vuodessa. Määrä on suunniteltu kaatopaikalta saatavan metaanienergian mukaiseksi.

Pitkään kalanviljelyalalla toimineen Martti Naukkarisen mukaan Kuhinan markkinakanavat on varmistettu jo etukäteen.

– Markkinoinnista oli sovittu jo ennen kuin suunnitelmat olivat täysin valmiit parin tukun kautta. Tässä on kuitenkin sen verran suuresta parin miljoonan euron investoinnista kysymys.

– Itse ei kannata jakelua järjestää. Jos joku ravintola haluaa seitsemän kiloa filettä, ei sitä kannata edes altaasta nostaa, hymähtää Martti Naukkarinen.

Kaatopaikan oletetaan työntävän sisuksistaan energiaa 25 vuotta. Tuo aika on myös Imatran kaupungin ja Kuhinan välisessä maanvuokrasopimuksessa.

Kuha menee parin tukun kautta yleensä ravintoloihin ja kauppoihin.

Kuhaa pidetään erinomaisena ja helposti valmistettavana kalana.

Kalanviljelylaitoksen etuna on etenkin kalan toimitusvarmuus. Kun luonto antaa saalista silloin kun antaa, viljelylaitoksen toimitusvarmuus tuskin reistailee eikä mainoksiin tarvitse liittää säävarausta.

Kuhina tulee työllistämään perkauksen alettua vakituisesti kolmesta neljään henkilöä. Alkuperkauksen jälkeen kalaa lähtee jalostukseen noin 3 000 kiloa viikossa.

Kuha kasvatetaan annosfilekokoiseksi, eli 800 grammaiseksi.