Villisika on levittäytynyt varsinkin Kaakkoiseen Suomeen. Tämä yksilö näyttäytyi Kukkuroinmäen kaatopaikalla.

JUKKA SONNINEN

– VENÄJÄN puolella nähdään totuus suurpetokantojen todellisesta määrästä, vastaa Kymen riistanhoitopiirin suurpetometsästyksen ylijohtaja Juha Sormunen kuultuaan, että Karjalan Venäjän puoleisilla alueilla on kasvatettu suurriistan kaatomääriä.

– Raja-aitaa voidaan pitää ihmeellisenä kun luullaan, että kanta aidan tällä puolella olisi pienempi. Totuushan on, että kannat aidan molemmin puolin ovat samaa kantaa, ja että kannat ovat levittäytyneet lähes tasaisesti, kritisoi Suomen lupapolitiikkaa Juha Sormunen.

– Meidän karhut rajan tällä puolella eivät ole vain meidän karhuja, vaan karhut liikkuvat rajan molemmin puolin. Samaa kantaa ne ovat, tietää Juha Sormunen.

Juha Sormunen arvelee, että metsästyksen lisäämistä rajan takana ei juurikaan havaita Suomen puolen kannoissa.

– Hirvillä tilanne saattaa olla näkyvämpi, jos rajan takaa ei tänne hirviä ilmaannukaan.

Metsästyskäytännöt eroavat melkoisesti Suomen ja Venäjän puolella.

Moskova sanelee metsästysajat, mutta paikalliset metsästyskomiteat voivat niitä jonkin verran muuttaa. Esimerkiksi metsästyskomitea voi muuttaa metsästysajankohtaa kahdella viikolla puoleen tai toiseen.

Merkittävin ero Suomen ja Venäjän metsästyskulttuurissa lienee suden metsästyksessä, sillä metsästyskomitea kannustaa kaatamaan susia.

Petroskoissa ilmestyvä suomenkielinen Karjalan Sanomat kertoo, että sudenpyytäjille maksetaan jopa palkkio. Lisäksi sudenkaatajalle voidaan myöntää joko kavioeläinten tai karhun pyyntilupia.

Villisika on levittäytynyt Suomeen Karjalan kannaksen kautta ja jopa Suomenlahden yli uimalla Virosta.

– Raja ruokkii Suomen villisikakantaa, ja kanta on selvästi lisääntynyt. Tosin tieto perustuu havaintoihin, mutta totta se lienee. Villisikaa metsästetään ahkerasti varsinkin Vuoksen alapuolisilla alueilla lähinnä kyttäämällä syöntipaikoilla, toteaa Juha Sormunen.

Syysmetsästys alkoi Karjalan metsästys- ja riistanhoitokomitean alueella 10. elokuuta, mutta maakarhun pyyntiaikaa myöhennettiin kymmenellä päivällä kahdesta syystä.

Ensinnäkin karhun turkki on myöhemmin parempi ja samoin Karjalan Sanomien mukaan myös maku.

Lisäksi komitea kantaa huolta metsäpaloista.

Myöhemmin syksyllä metsä ei ole niin palonarka.

Karhun syyspyynti jatkuu aina vuoden loppuun saakka. Suomesta poiketen karhua metsästetään myös keväällä aina kesäkuuhun saakka.

Tänä vuonna Karjalan metsästys- ja riistanhoitokomitean alueella saadaan kaataa 320 karhua, eli kaikkiaan 10 yksilöä edellisvuotta enemmän.

Metsästyskomitealla on kuitenkin valtuudet myöntää sallittua määrää useampia lupia koska Karjalan Sanomien mukaan lupia lasketaan ”menestyskertoimen” perusteella. Niinpä esimerkiksi edellisellä metsästyskaudella karhulupia oli 310, mutta lupia annettiin peräti 462.

Hirvenkaato alkaa vasta lokakuun 9. päivänä jatkuen vuoden loppuun. Myös hirvilupien määrä kasvoi ollen 960.

Turkiseläinten metsästyskausi kestää lokakuun puolivälistä helmikuun loppuun. Karjalan Sanomat kertoo, että metsästäjät asettavat ansoja ja pyydyksiä vasta marraskuisten juhlien jälkeen koska lokakuussa turkin laatu on vielä huono.

Enemmän kuin metsästysaikaan, huomio kiinnittyy metsästystapaan: ”metsästäjät asettavat ansoja ja pyydyksiä”.

Vesilintujen metsästys alkaa elokuun kolmantena lauantaina ja jatkuu marraskuun loppuun.

Aiemmin vesilintuja sai metsästää helmikuun loppuun, vaikka vesilintuja ei talviaikaan ole ensinkään.

Riistalintuja saa metsästää alkaen 14. elokuuta. Tällä pyritään innostamaan lintukoirien omistajia kenneltoimintaan.