Etelä-Karjalan poliisi käännytti alkuvuoden aikana viisi seksipalveluita myynyttä ulkomaalaista. Naiset ilmoittivat palveluistaan internetin seksisivustoilla. Kuvaaja: Jussi Nukari

ANNE VIHAVAINEN

ETELÄ-KARJALAN poliisilaitos käännytti 66 luvattomasti maassa ollutta ulkomaalaista alkuvuoden aikana. Karkotettuja on huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2009 tammi-elokuun aikana Etelä-Karjalasta käännytettiin 25 ulkomaalaista.

Komisario Jarmo Junna Etelä-Karjalan poliisista sanoo käännytysten kasvun johtuvan valvonnan lisäämisestä.

– Kasvua on melko paljon. Samassa suhteessa, kun valvontaa lisätään, kasvavat karkotusluvut.

Suurin osa käännytetyistä on Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaisia. Käännytetyissä on myös ukrainalaisia ja georgialaisia. Ulkomaalaiset paljastuivat valvontaiskuissa, joita poliisin ulkomaalaisryhmä teki maakunnan alueella. Iskujen kohteena olivat pääosin rakennustyömaat. Myös yksi ravintola tarkastettiin.

Karkotetut syyllistyivät työn tekemiseen ilman oleskelulupaa sekä rikoksiin ja rikkomuksiin. Junna laskee, että työperäinen rikkomus on käännytyksen syynä noin kymmenellä ulkomaalaisella.

Seksuaalipalveluiden myymiseen eli prostituutioon syyllistyi viisi henkilöä. Kaikki naisia.

Suurimmalla osalla käännytyksen syynä ovat omaisuusrikokset, kuten näpistykset ja varkaudet.

– Lähinnä kysymys on pienistä varkauksista ja näpistyksistä. Henkilöllä on voinut olla useita näpistyksiä pienen ajan sisällä, Junna kertoo.

Viisi karkotettua prostituoitua työskenteli Imatran ja Lappeenrannan alueella.

Naiset ilmoittivat palveluistaan internetin seksisivustoilla. Heidän jäljilleen poliisi pääsi yleisövinkin avulla.

– Hyvin usein sivulliselta tulee vinkki, että kannattaisi käydä katsomassa niitä ja niitä paikkoja. Kun mennään, niin sieltä löytyy tällaisia tapauksia, Junna kuvaa.

Kyseessä olleet prostituoidut toimivat yksittäisinä henkilöinä. Junnan mukaan tapausten takaa ei löydetty ammattimaista paritusta.

Suurin osa tarkastetuista rakennustyömaista oli pieniä kohteita, kuten työn alla olevia yksityisiä omakotitaloja.

– On tarvittu halpaa työvoimaa, eikä ole kyselty oleskelulupien perään, Junna sanoo.

Junnan mukaan valvontaiskuissa on vastaan tullut myös yrityksiä, joiden kaikilla työntekijöillä ei ole ollut vaadittavaa ansiotyön tekemiseen oikeuttavaa lupaa.

Tyypillinen selitys lupien puuttumiseen on oleskelun lyhyys. Ollaan vain vähän auttamassa kaveria.

– Työjaksot ovat voineet olla jopa vuoden pituisia, joten kovin lyhyistä auttamisista ei ole aina ollut kyse, Jarmo Junna kertoo.

Työnantajat puolestaan vetoavat tietämättömyyteen ja valvonnan puutteeseen.

Ei ole ymmärretty valvoa, että työntekijällä on tarvittavat luvat kunnossa.

Käännytykset tehtiin joko Etelä-Karjalan poliisin omalla päätöksellä tai Maahanmuuttovirastolle tehdyn esityksen perusteella.

Poliisin ulkomaalaisryhmä jatkaa tehostettua ulkomaalaisvalvontaa.

Yhteystyötä tehdään muun muassa Rajavartiolaitoksen ja Tullin kanssa.

Apuna ovat myös valppaat kansalaiset. Jarmo Junnan mukaan vihjeitä tulee yleisöltä viikottain. Eniten epäilyjä aiheuttavat erilaiset rakennustyömaat.

– Nähdään ulkomaalaisessa rekisterissä olevia autoja rakennustyömaiden pihoilla ja niistä sitten soitetaan. Vaikea sanoa, kuinka suuri osa vihjeistä johtaa toimenpiteisiin.

– Monella rakennustyömaalla ovat luvat olleet ihan kunnossa.