Emilia ja Oskari Lampinen ihmettelevät kotipihan uutta ilmettä. Myrskypuiden rungoilla ei kannata temppuilla, sillä ne voivat pongahtaa kuin vieterit. Tämä kiipeilypuu oli kuitenkin varmistettu turvalliseksi.

LIISA HUPLI-OINONEN

JUKAJÄRVELLÄ myrsky teki nopeasti tuhoa. Vielä pari viikkoa sitten kylä oli Fin5-suunnistuskilpailujen päänäyttämö. Nyt näkymä on lohduton. Kylän puustosta valtaosa kaatui muutamassa minuutissa ukkosen pyyhkäistyä alueen yli perjantain vastaisena yönä.

Perjantaina kylän yleisääni oli moottorisaha, kun vakituiset asukkaat ja mökkiläiset yrittivät raivata teitä vapaaksi. Ilman talkoohenkeä kylään tuskin olisi hevillä päässyt pitkiin aikoihin.

Monella pihalla vallitsee hävityksen kauhistus, jonka raivaaminen kestää viikkoja.

Esimerkiksi Lampisen perheen kotitalon pihapiiristä kaatui yhteensä noin 50 puuta. Niistä kaksi kaatui talon päälle, kaksi terassille, yksi autotallin päälle ja kaksi koivua rojahti varaston katolle. Osa puista on katkennut poikki.

– Aikamoinen muutos tähän maisemaan tuli, Pasi Lampinen miettii pihamaan uutta ilmettä.

– Heräsimme puolen yön aikana valtavaan huminaan ja suhinaan, sen jälkeen alkoi tömistä. Kaikki tapahtui todella nopeasti, perheen äiti Helena Lampinen kuvailee.

Perheen isä meni pihalle ensimmäisen puun kaaduttua katsomaan vaurioita, mutta palasi nopeasti sisätiloihin.

– Se oli ihan uskomaton rytäkkä, kun puita alkoi kaatua.

Taloudelliset menetykset perheessä ovat huomattavat.

– Mutta tärkeintä on, että meille ei käynyt mitään. Ihmeellistä on, että autotkin säilyivät pihalla naarmuuntumatta, Helena Lampinen toteaa.

Varpu Raijas istuu kotitalonsa portailla. Hänen talonsa päälle kaatui kaksi isoa mäntyä. Pihapiirissä puita on lappeellaan enemmänkin. Myös viereinen kolmen hehtaarin metsä on nyt nurin.

– Tässä pihapiirissä ja metsässä oli suunnistusviikolla lasten rastit. Nyt tunnelma on vähän toinen, Raijas pohtii.

Varpu joutui aamulla poistumaan talostaan ikkunan kautta, kun männyt estivät kulkemisen ovesta. Talon peltikatosta on repeytynyt pala, myös ulkovuoraus on osin irronnut.

– Saa nähdä, miten ihmeessä saan nämä puut pihalta pois. Mutta tällaista tämä on. En pelkää yhtään. Luonnon kanssa on vain opittava elämään, Raijas naurahtaa tyynesti.