Kuutostie suljettiin yöllä liikenteeltä tielle kaatuneiden puiden vuoksi Imatran ja Rautjärven väliltä. Myös junaliikenne seisahtui kiskojen päälle kaatuneiden puiden ja muiden ukkosvaurioiden vuoksi. Tältä näytti Simpeleen Teboilin mäki aamulla. Kuvaaja: Päivi Vento

ANU PAKARINEN

ETELÄ-KARJALAN yli raivoisalla voimalla pyyhkäissyt Asta-myrsky jätti jälkeensä silmitöntä tuhoa. Sähköt menivät poikki tuhansilta, kännykät lakkasivat toimimasta tukiasemien kaaduttua, juna- ja autoliikenne pysähtyivät ja kymmenet rakennukset vaurioituvat myrskyn kaadettua tuhansittain puita.

Pahimmilla tuhoalueilla Ruokolahdella ja Rautjärvellä metsää arvioidaan kaatuneen useiden satojen hehtaarien alueelta. On suorastaan ihme, että kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen. Läheltä piti -tilanteita on todennäköisesti ollut useita, kun puita kaatui talojen ja autossa istuvien ihmisten päälle.

Myrsky saapui perjantain vastaisena yönä kahdessa osassa Karjalan kannasta pitkin. Ensimmäinen ukkosrintama meni Imatran eteläpuolelta Lappeenrantaan kello 23 maissa, jonka jälkeen se heikkeni. Ukkosrintamaan liittyi salamointia, sadetta ja kovaa tuulta. Tuuli puhalsi Lappeenrannassa enimmillään 20 metriä sekunnissa.

Toinen, voimakkaampi rintama saapui Venäjältä puolen yön aikaan pyyhkäisten Imatran pohjoispuolelta Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kautta edelleen Savoon ja muun muassa Keski-Suomeen. Paikoin 25 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli repi Rautjärvellä muun muassa kerrostalon katon irti ja kaatoi kaiken metsän laajoilta alueilta.

– Toinen ukkosrintama oli sikäli harvinaisen voimakas, että se pysyi läpi yön hengissä ja jatkoi matkaa Kokkolaan asti. Tämä on aika harvinaista, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman sanoo.

Myrsky nimettiin perjantaina nimipäivää viettävän Astan mukaan.

– Astaa voi verrata vuoden 2002 Unto-myrskyyn. Alustavien tietojen ja tutkakuvien perusteella Unto oli vähän vielä voimakkaampi ja aiheutti vielä laajemmalla alueella vahinkoa, Nyman arvioi.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai yön ja aamun aikana noin 150 vahingontorjuntatehtävää, joista 50 kohdistui rakennuksiin.

Aluksi etusijalla olivat pääteiden, rautatien ja osittain myös sähkölinjojen raivaukset. Pikkuteiden sekä muuten vaaraa aiheuttavien puiden raivaus jatkuu pelastuslaitoksen osalta vielä lauantainakin.

– Omaisuusvahinkojen laajuutta on mahdoton arvioida tässä vaiheessa, mutta ne ovat merkittävät, sanoo pelastustehtäviä Lappeenrantaan perustetusta johtokeskuksesta käsin ohjannut Jani Kanerva.