Sudenmaito on metsän hiljaisten vaeltajien sukua

19.9.2009 4:00
Kuva: Tuuli Parikka
Sudenmaito on Suomen limasienistä yleisin. Limasieni on ihmeellinen olio: se pystyy vaeltamaan hitaasti ja ilmaantuu kannon nokkaan ihmisten näkyville usein runsaiden sateiden jälkeen syksyllä.
Sudenmaito on Suomen limasienistä yleisin. Limasieni on ihmeellinen olio: se pystyy vaeltamaan hitaasti ja ilmaantuu kannon nokkaan ihmisten näkyville usein runsaiden sateiden jälkeen syksyllä.

TUULI PARIKALTA tuli tunnistettavaksi kuva metsälöydöstä, joka osoittautui limasieneksi nimeltä sudenmaito. Suomesta tunnetaan tätä nykyä yhteensä 203 limasienilajia ja sudenmaito on niistä kaikkein yleisin.

Limasieni on hyvin salaperäinen, erikoinen olio. Se ei ole kasvi, ei eläin eikä sienikään. Se pystyy kuitenkin liikkumaan, ryömimään lahopuun pinnalla itselleen sopiviin kosteusoloihin ja hakemaan ravinnokseen bakteereita, sienten itiöitä ja muita pieniä elollisia hippusia. Limasieniä on kaikkialla Suomen metsissä, karikkeella ja lahoavilla puurungoilla.

Limasieni on solulimamassaa, jolla ei ole soluseinämiä, aisteja, lihaksia, hermostoa eikä suuta. Se pystyy jakautumaan välillä erillisiksi yksilöiksi ja kun ne kohtaavat, sulautumaan taas yhdeksi yksilöksi.

Ihminen havaitsee limasienen vasta, kun se on tulossa lisääntymisvaiheeseen. Limasienet ryömivät esiin piiloistaan muutaman päivän kuluttua runsaista sateista. Limasieniin voi törmätä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta helpoimmin syksyllä sienisadon aikaan.

Silloin limakko ryömii hitaasti johonkin korkealle paikalle, esimerkiksi kannon nokkaan tai varvun päähän. Se on yleensä väriltään keltainen, valkoinen tai punainen. Yhdessä yössä se muuttaa muotonsa pehmeästä, jugurttimaisesta limakosta kuivaksi itiöpesäkkeeksi. Pesäkkeet ovat koristeellisia ja niiden sisus on täynnä itiöitä. Kun itiöt päätyvät veteen, niistä purkautuu parveilusoluja.

Kun kahden parveilijan solut yhtyvät, syntyy mikroskooppisen pieni solu, joka alkaa syödä bakteereja. Pikkusolun perintötekijät sisältävä tuma jakautuu yhä uudelleen ja solulimasta kasvaa lopulta paljain silmin erottuva limakko, joka taas vaeltaa ihmisten ilmoille, kun kosteusolot käyvät sopiviksi .

Helsingin yliopiston kasvimuseo on toivonut tänä vuonna ihmisiltä havaintoja ja näytteitä limasienistä, jotta niistä voidaan koota määritysopas kaikille luonnosta kiinnostuneille.

Limasienen tarkkaa tunnistamista varten on odotettava, kunnes limasieni on kypsynyt kuivaksi ja hauraaksi. Kuivia itiöpesäkkeitä voi koota näytteeksi vaikkapa paperiliinalla vuorattuun tulitikkurasiaan. Mukaan tarvitaan tiedot myös kasvupaikasta.

Näytteet tietoineen voi lähettää Helsingin yliopiston kasvimuseoon osoitteella PL 7, 00014 Helsingin yliopisto.

Lähteenä www.ymparisto.fi