Tässäkö tuleva suomalaisten suosikkipoika?

Keihäänheiton 17-vuotiaiden Suomen mestari Toni Lifländer työntää kuulaa tänään Tuusulassa käytävässä Vattenfall-seuracupin loppukilpailussa. Kuvaaja: Kalle Sipiläinen

KALLE SIPILÄINEN

IMATRAN URHEILIJAT kilpailee jälleen yleisurheilun nuorten Vattenfall-seuracupin finaalissa.

Seura selviytyi Tuusulassa käytävään loppukilpailuun jo seitsemännen kerran peräkkäin.

Paras tulos on pääsarjan kahdeksas sija kahden vuoden takaa.

IU:sta kisoihin matkaa iso joukkue 11–17-vuotiaita nuoria keihäänheittäjä Toni Lifländerin johdolla.

Ruokolahtelaista Lifländeriä voi nimittää joukkueensa tähdeksi.

Elokuun puolivälissä hän nappasi 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden suomalaisten lempilajissa.

Suomen mestaruus lienee IU:n ensimmäinen keihäänheitossa vanhemmissa ikäluokissa.

Samalla syntyi oma ennätys, kun 700 gramman keppi lensi Tampereella 67,51.

Suomen ennätykseen on vielä matkaa. Yhdeksän vuotta sitten Teemu Wirkkala lennätti vastaavaa keihästä 81,85.

Vuosi sitten Lifländer sai pronssia, joten hän kuuluu ikäluokkansa lupaavimpiin heittäjiin.

Hänen takanaan on tulossa Ville Villman, joka voitti viime vuonna 14-vuotiaiden SM-kultaa ja oli tänä vuonna hopealla ikäluokkaa ylempänä.

Mutta sai Lifländerin tarttumaan keihääseen?

– En oikein tiedä. Jotenkin se on vain kiehtonut ja siinä on tullut onnistumisia, nuori keihäsmies pohtii.

Harjoitusmielessä hän heittää myös kiekkoa ja työntää kuulaa.

Nuorempana ohjelmassa oli monipuolisesti muitakin yleisurheilulajeja, esimerkiksi juoksuja ja hyppyjä, kuten kuuluukin.

– Keihästäkin olen heittänyt pienestä pitäen, mutta päälajina se on ollut varmaan 4–5 vuotta.

Kautta on jäljellä vielä yhdet kisat omat keihäällä sekä kaksi tai kolme miesten keihäällä.

800-grammaista miesten keihästä Lifländer on lennättänyt vajaat 60 metriä.

Nuori heittäjä ei ole vielä miettinyt mitään tarkempia suunnitelmia uralleen.

– Ei tässä ole vielä oikein tavoitteita aseteltu. Pitkiä kaaria.

Tärkeimmät kehityksen kohteet löytyvät helpommin. Niitä kun on vähän joka puolella.

Tekniikkaa on laitettu kuntoon valmentaja Lauri Asikaisen kanssa ja voimaharjoittelu tuli tosimielellä mukaan viime talvena.

– Tekniikassa on aina pientä hiottavaa.

Tuusulassa Lifländer ei kilpaile keihäänheitossa, vaan lajina on kuula.

Vattenfall-cupissa lajeja vaihdellaan, koska ideana on mitata tason laajuutta seuroissa.

Valmentaja Lauri Asikainen luottaa, ettei suojatti jää viimeiseksi sivulajissaan.

– SM-kisoissa pärjäävät pärjäävät myös Vattenfall-cupissa, vaikka oma laji ei sattuisikaan ohjelmaan.

Seuran omien huippujen mukanaolo on myös tärkeä kannustin muille.

– 17-sarjan parhaiden pitää olla paikalla, koska nuoremmat katsovat heitä ylöspäin, Asikainen muistuttaa.

Vattenfall-finaalin pääsarjaan selvisi piirikisoista 15 seuraa. Järjestävä seura pääsee mukaan aina automaattisesti.

Etelä-Karjalasta ylsi mukaan niukin naukin myös LUM.

Loppukilpailusta putosivat pois perinteiset yleisurheiluseurat Lahden Ahkera, Joensuun Kataja ja Viipurin Urheilijat.

Asikaisen mukaan yhtenä syynä olivat seurojen yhdistymiset.

– Esimerkiksi Seinäjoella neljä pientä seuraa yhdistyi yhdeksi isoksi, ja se tulee nousemaan suoraan kärkeen.

– Länsi-Uudellamaalla on tehty myös vastaavanlainen yhdistyminen.

Kympin paikkeille sijoittuminen on IU:lle realistinen tavoite tänä vuonna.

– Olemme sen verran pieni seura, ettei kuuden joukkoon ole valitettavasti mitään mahdollisuuksia, vaikka yksittäisiä SM-kisoissa pärjääjiä onkin.

– Jos lajivoittoja tulee, niin ne ovat aina hienoja suorituksia.

Huoltojoukot mukaan luettuna IU:lta lähtee kisoihin 60 henkilöä eli täysi bussi. Samalla reissulla käydään katsomassa Ruotsi-ottelu Olympiastadionilla.