Toni Laaksosta kypsyi viimein lukkari

25.8.2010 4:00Tekstikoko: AAA
IPV:n kasvatti pelasi suuressa roolissa Kiteen Pallossa.
Toni Laakso ei haluaisi vain istuskella syksyisin. – Pudotuspelejä en ole päässyt pelaamaan vielä liikaa. Toivottavasti tästä eteenpäin niitä olisi joka vuosi. Pikkusen pidemmälle pitäisi alkaa myös päästä. Kuvaaja: Kalle Sipiläinen

KALLE SIPILÄINEN

LUKKARINA huima kehitys eteenpäin, sisäpelissä joukkueensa kärkikaartia, Itä-Länsi-edustus...

Toni Laaksolla oli hyvä kesä Kiteen Pallossa.

– Niin oli, mutta niin oli joukkueellakin. Varmaan paljon parempaan emme olisi pystyneet, tai se olisi ainakin vaatinut aika paljon, paketoi IPV:n kasvatti Laakso kauden.

Keskikarjalaiset ylsivät pudotuspeleihin niukin naukin, mutta pitivät mestarisuosikki Kouvolaa pinteessä puolivälierissä.

Vaikka Kopla vei sarjan lopulta puhtaasti 3–0, yksikään jakso ei päättynyt yli kahden juoksun erolla suuntaan tai toiseen.

– Mieluummin noin päin. Vuosi sitten meillä ei ollut mitään jakoa Sotkamoa vastaan.

Laakson sopimus Kiteen kanssa kattaa myös ensi kauden.

Toisen polven pesäpalloilija toivoo, että tiukka pudotuspelisarja kasvaisi korkoa tuleville vuosille.

– Nuoret jätkät saivat tosi tärkeää kokemusta. Toivottavasti olemme sen ansiosta ensi vuonna piirun verran vahvempia.

Kitee joutui nuorentamaan ryhmäänsä rajusti täksi kaudeksi. Seuraikonit Pasi Pirinen ja Sami Partanen lähtivät ja aukkoja tilkittiin junnuilla.

Avauksessa pelasi kaksi B-poikaa ja neljästä kuuteen A-ikäistä pelaajaa.

Yhtäkkiä Laakso huomasi olevansa joukkueensa kokeneinta kaartia.

Nuoresta iästään huolimatta hän on syöttänyt edustustasolla jo kuusi kautta, joista viisi pääsarjassa.

– Luen kyllä itsenikin vielä nuoriin pelaajiin, sillä ei 23-vuotias ole mikään vanha.

Kauteen valmistautumista hämmensi myös pelinjohtajaruletti.

Raimo Bragge jätti talvella viuhkamiehen hommat työkiireisiinsä vedoten ja seuraajaksi kaivettiin lopulta peruskiteeläinen Vesa Varonen.

Seurajohto teki töitä ja pelaajat odottelivat, mitä tulevan pitää.

– Itsellenikin ehti tulla jo vähän outo tunne, kun kauden alkuun oli parisen kuukautta ja vielä ei tiedetty, kuka on pelinjohtaja, muistelee Laakso.

– Mutta pelaajathan ne pelaavat, ei pelinjohtaja.

Nuori lukkari havaitsi itsekin menneensä kauden aikana roimasti eteenpäin. Pohjalla oli hyvä harjoituskausi, mikä varmasti edesauttoi kehitystä.

– Lyödä olen osannut aina, mutta nyt voidaan alkaa puhua jo oikeasti lukkarista.

Syöttötyöskentelyssä hän pitää ominaispiirteenään tasaisuutta.

– Edelleenkään minulla ei ole mitään erityistä vahvuutta. Jos jotain pitää sanoa, niin fysiikkaa saatiin paremmaksi.

– Sitä kautta heitot ja näpyjen haut ovat parantuneet.

Mailanvarressa hänen ei tarvinnut kopitella lyöntiletkan jämäpaikoilla, vaan vastuuta tuli roppakaupalla.

– Nyt oli varmaan ensimmäinen vuosi, kun sain pelata isossa roolissa koko kauden.

– Oli sitä vastuuta tullut ennenkin, mutta silloin joukkueessa olivat vielä Pirinen ja Partanen. Vaikea heitä oli pysyvästi ohittaa.

Kiteellä Laakso on viettänyt jo neljä kesää. Talvet hän asuu Joensuussa.

– Lukiota olen käynyt loppuun, mikä jäi aikoinaan täällä kesken.

Hänen lisäkseen keskikarjalaisilla on ensi kaudeksi sopimus puolenkymmenen muun pelaajan kanssa.

Joukossa ei toistaiseksi ole Juha-Matti Sirviötä, joka on yksi syksyn siirtomarkkinoiden isoista kaloista.

Laakso toivoo Sirviön jatkavan pontikkapitäjässä. Itse hän haluaa pelata Kiteellä vielä pitkään.

– Tietenkin oma taso pitää säilyttää, jotta Kitee haluaa minut pitää, mutta mitään syytä ei ole lähteä pois.

Heinäkuun alussa pelattuun Itä-Länteen IPV-kasvatille avautui paikka takaportin kautta.

Sotkamon Kosti Rautiainen joutui jättämään arvo-ottelun väliin loukkaantumisen takia ja Laakso kutsuttiin hätiin höykyttämään länttä.

– Mukava kokemushan se oli pelillisesti, toivottavasti ei viimeinen, muistelee Laakso Helsingissä käytyä ottelua.

Pesäpallon välieräsarjat alkoivat viime sunnuntaina tasaisina ja vähäjuoksuisina.

Kiteen lukkari uskoo, että Suomen mestariksi etenee heidät leikistä pudottanut mustakeltainen joukkue.

– Kyllä Kouvola voittaa. Heillä on niin kova ulkopeli ja he pystyvät tekemään myös tarvittavat juoksut.