Hiiripöllö tähystää Räikkölässä
8.1.2011 4:00 | Päivitetty: 10.1.2011 19:03Tekstikoko: AAA
RÄIKKÖLÄN ja Salo-Issakan suunnalla on suunnalla on sydäntalven ajan saatu seurata hiiripöllön edesottamuksia, kertovat lintuharrastajien Tiira-havaintopalveluun lähettämät tiedot. Ensihavainnot tehtiin jo marraskuun lopulla ja niitä on kirjattu myös tammikuun puolella.
Hiiripöllö on peloton päiväpöllö: se istuskelee mielellään kelon latvassa, korkean puun oksalla tai sähkölangalla vaanimassa pikkujyrsijöitä. Tällä pöllöllä on pitkä pyrstö ja poikittaisviiruja valkeassa rinnassa, ja elintavoiltaan ja ulkonäöltään se muistuttaa oikeastaan enemmän haukkaa kuin muita pöllöjä.
Hiiripöllö on pohjoisen Suomen pesimälintuja. Syksyisin hiiripöllöjä vaeltelee etelämmäksi, ja jos myyriä olisi runsaasti, saattaisi pesintääkin jokunen pari etelässä keväällä kokeilla. Lintukirja luonnehtii poikasiaan puolustavaa hiiripöllöemoa kimittäväksi äkäpussiksi, jonka kynsistä kannattaa pysytellä kauempana.
Vuoksella kannattaa käydä puolestaan ihastelemassa valko-mustaa urosuiveloa, joka on syksystä lähtien pyörinyt etenkin Itä-Siitolassa. Kaukaa katsottuna lintu näyttää kokovalkoiselta, mutta lähempää näkyvät pään ja rinnan sivusta mustat kuviot.
Suurin osa uiveloista lomailee paraikaa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Avoveteen ja virtapaikoille talvehtimaan jääneet uivelot hankkivat kalaruokaa sukeltelemalla muutaman metrin syvyyteen.
Kevättäkin taitaa linnuilla pitkän pakkaskauden jälkeen rinnassa olla. Kun sää lauhtui loppiaiseksi, alkoi myös Vuoksen sinisorsaparvessa kuohua: soidintelu ja parittelu olivat täydessä vauhdissa.
Muutaman vuoden tauon jälkeen Imatran seudulla pyörii silmänilona myös pohjoisesta etelämmäs saapuneita pulleita taviokuurnia.
Taviokuurnia on viikon varrella pieninä ja isompina parvina nähty mm. Niskalammella, Aholassa ja Räikkölässä. Uroslinnut ovat komeasti punaisen ja harmaan kirjavia, naaraan höyhenpuvussa on oliivinvihreää ja keltaista. Taviokuurnat syövät pihlajanmarjojen siemeniä, puiden silmuja ja marjoja.

