Ikitie-elokuvassa siirtolaisten kukoistus Karjalassa päättyy teurastukseen

29.8.2017 8:06
Kuva: Katja Juurikko
Ohjaaja AJ Annila (vasemmalla) halusi Ikitien päärooliin Tommi Korpelan, koska halusi siirtolaistarinaan parhaan mahdollisen suomalaisnäyttelijän. Ilkka Matila (oikealla) epäilee, olisiko Ikiten tapaisen elokuvan tekeminen mahdollista enää kolmen vuoden päästä, sillä maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti jo elokuvan tekemisen aikana.
Ohjaaja AJ Annila (vasemmalla) halusi Ikitien päärooliin Tommi Korpelan, koska halusi siirtolaistarinaan parhaan mahdollisen suomalaisnäyttelijän. Ilkka Matila (oikealla) epäilee, olisiko Ikiten tapaisen elokuvan tekeminen mahdollista enää kolmen vuoden päästä, sillä maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti jo elokuvan tekemisen aikana.

Ikitie-elokuvan tuottaja Ilkka Matila siteeraa vapaasti Suomen seitsemättä presidenttiä Juho Kusti Paasikiveä:

Näistä tarinoista ei ole haluttu puhua, tai niistä on häveliäisyyssyistä vaiettu.

Ilkka Matila

— Jotta nykyisyyttä voi ymmärtää, pitää tuntea myös menneisyys.

15. syyskuuta ensi-iltaan tuleva Ikitie-elokuva avaa arven, josta Suomessa ei ole paljon puhuttu. Ohjaaja AJ Annila kertoo , että Stalinin vainoista 1930-luvun lopulla kertova Ikitie on uskomaton tarina, joka menee tunteisiin:

— Olen itse 40-vuotias, ja noin lähtökohtaisesti minua ei Neuvostoliiton asiat 1930—40-luvuilta kiinnosta. Kun luin Antti Tuurin kirjan, ajattelin heti että tämän haluaisin nähdä myös elokuvana, Annila kertoo.

Amerikan-siirtolaisten kulta-aikaa

Tuurin kirjaan perustuva Ikitie kertoo Suomeen palanneesta Amerikan-siirtolaisesta, jonka Lapuan liikkeen aktivistit muiluttavat itärajalle 1930-luvun alussa. Pian Tommi Korpelan esittämä Jussi Ketola löytää itsensä siirtolaisten kolhoosista Karjalasta.

Baltian maista ja Pohjois-Amerikasta saapuneet siirtolaiset rakentavat osaltaan parempaa Neuvostoliittoa. Työtä tehdään, ja kolhoosi kukoistaa.

Mutta kuten Jussi Ketolan uudeksi vaimoksi aikova Sara (Sidse Babett Knudsen) ilmoittaa: Sen olen tähän ikään oppinut, että mikään ei ole pysyvää.

Stalinin vainot alkavat. Siirtolaiset kyyditetään metsään.

Koettelemus myös kuvausryhmälle

Matilan mukaan vainojen henkiin herättäminen elokuvan keinoin oli raskasta myös kansainväliselle tuotantoryhmälle.

— Kun teloituksia kuvattiin, yksi vanhempi virolainen lavastaja tuli kyynel silmissä sanomaan, että nyt pitää mennä pois, Matila kertoo.

Stalinin vainot ja Karjalan metsiin haudatut uhrit tunnustettiin vasta 1990-luvulla. Moni suomalainenkin on kuullut sukutarinoita niistä, jotka 1920—30-luvuilla kulkeutuivat Neuvostoliittoon rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

— Näistä tarinoista ei ole haluttu puhua, tai niistä on häveliäisyyssyistä vaiettu, Matila sanoo.

Matilan mukaan suomalaiset eivät yksinkertaisesti uskaltaneet puhua asiasta. Yhdysvalloissakin siirtolaisten kohtaloista vaiettiin, sillä heidän pelastamiseksi ei tehty mitään 1930-luvulla, kun apua olisi tarvittu.

— 1920-30-luvuilla Amerikasta muutti yli 10 000 siirtolaista Neuvostoliittoon. Näiden joukossa oli 6 000 toisen tai kolmannen polven amerikansuomalaista.

Karjalassa pelattiin baseballia

Siirtolaisten elämä Karjalassa oli ennen vainoja kuitenkin yltäkylläinen. Annila ja Matila puhuvatkin Pikku-Amerikasta. Esimerkiksi Petroskoi oli 1930-luvulla kansainvälinen kaupunki, jossa kuultiin yhtä lailla suomea kuin englantia.

Josif Stalinkin piti siirtolaisista hetken hyvää huolta. Ravintoloissa kuunneltiin jatsia ja urheilukentillä pelattiin baseballia.

— Stalin harkitsi baseballista jopa Neuvostoliiton kansallislajia, Matila sanoo.

Ikitie saa Suomen ensi-iltansa 15. syyskuuta.

Ikitie

Perustuu Antti Tuurin Ikitie-romaaniin.

Ohjaaja AJ Annila.

Tuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy / Ilkka Matila

Pääosissa Tommi Korpela, Sidse Babett Knudsen ja Hannu-Pekka Björkman.

Budjetti 3,3 miljoonaa euroa.