Imatralla Metsäpeurankujan taloista seitsemän on venäläisomistuksessa — Jukka Penttilä tuntee asuntoalueen lyhyen historian

7.8.2017 5:18
Kuva: Hannu Ojala
Jukka Penttilä rakensi Lempukkaan ensimmäisten joukossa kymmenen vuotta sitten.
Jukka Penttilä rakensi Lempukkaan ensimmäisten joukossa kymmenen vuotta sitten.

Tuomas Häkkinen sai kuin tuparilahjana potkulaudan. Perhe muutti Imatralla Metsäpeurankujalle muutama viikko sitten.

Lupa potkutteluun on vain kotikadulle, joka on rauhallisista rauhallisin. Kadun 11 talosta neljässä asutaan vakituisesti — vain kolmessa ennen Häkkisten muuttoa.

Ollaan ytimessä, kun puhutaan venäläisten kiinteistökaupoista Etelä-Karjalassa. Täällä tiedetään ikkunasta katsomalla suhdanteen suunta markkinoilla.

Lempukan asuntoalueelle avattiin kymmenen vuotta sitten 31 rakennuspaikkaa.

Ensimmäisenä vuoden aikana tontin hankki kymmenen imatralaista. Venäläiset tulivat rakennusajatuksin seuraavina vuosina.

Kivikkoon raivattu alue on nyt lähes täysi. Vain yksi tontti on avaamatta, ja toisella ei ole päästy perustuksia pidemmälle.

Uusia taloja on jo ilmoitettu myyntiin. Imatralaiset ostajat ovat olleet varautuneita.

— Me lähdimme siitä, että emme osta ainakaan venäläisiltä, sanoo Tuomaksen äiti Kaisa Häkkinen.

Kaisa Häkkinen ja Marko Häkkinen ajattelivat riskien hallintaa.

— Jos talossa ilmenee myöhemmin korjattavaa, kuinka venäläiseltä myyjältä voidaan saada hyvitystä kauppahinnasta?

Mutta kaupat tehtiin viisi vuotta sitten valmistuneesta hirsitalosta.

Kuntoarviossa huomiota oli kiinnitetty muutamaan päistään irrallaan olevaan listaan ja huonosti kiinnitettyyn kiukaaseen.

Myyjällä oli myös vakuutus, joka korvaisi mahdollisesti myöhemmin ilmaantuvien rakennusvirheiden korjauksen.

Tarjous tehtiin reilusti alakanttiin, että jäisi neuvotteluvaraa.

— Se hyväksyttiin muutamassa tunnissa. Vähän harmittaa, että ei tarjottu vähemmän, Kaisa Häkkinen miettii.

Hänelle jäi kaupanteosta sellainen käsitys, että venäläinen omistaja halusi vain päästä irti kiinteistöstä.

— Myyjä oli paikalla, kun kuntoarviota käytiin läpi. Siinä hän kertoi, että oli hankkinut uuden vapaa-ajan asunnon Terijoen alueelta.

Oli myös puhetta, että maksujen hoitaminen suomalaisissa pankeissa oli muuttunut hankalaksi.

Ostopäästöstä helpotti myös tieto, että rakentajat olivat olleet suomalaisia.

Suuren osan venäläisten hankkimista taloista ovat tehneet virolaiset rakentajat.

Työn jäljestä riittää paljon tarinoita.

Jukka Penttilä on alueen ensimmäisiä asukkaita ja tietää, että puheilla on vankka totuuspohja.

— Yhdessä talossa perustuksia ruvettiin tekemään ilman anturaa. Kai ne tiesivät mitä tekivät, mutta eivät välittäneet. Otin yhteyttä rakennusvalvontaan, että kävisivät katsomassa. Toinen talo on tehty lähes kolmeen kertaan. Siinä oli niin paljon puutteita, Penttilä tietää.

Virolaisten rakentajien aika oli Penttilän mukaan muutenkin värikästä Lempukassa. Joskus miesten nähtiin juoksevan pitkin metsiä, kun viranomaiset tekivät työmailla ulkomaalaisvalvontaa. Kerran rakennusporukka ajoi autonsa päin kiveä. Kuljettaja oli juovuksissa.

Tuomas Häkkisen perheen muutto on vasta loppusuoralla. Tyhjennettyyn taloon jäi kaikenlaista pientä tavaraa, jota ollaan nyt viemässä myyntiin kirpputorille. Tuomas löysi tavaroista potkulaudan.

Hannu Ojala