Katutaide on parhaimmillaan monipuolista — taidejohtaja arvostaa myös laittomia graffiteja

15.7.2017 17:31
Kuva: Kai Skyttä
Etenkin sinisen kuvan väritys on graffiteille tyypillinen, sanoo Anna Vilkuna.
Etenkin sinisen kuvan väritys on graffiteille tyypillinen, sanoo Anna Vilkuna.
Vahvan mustan viivan käyttö tulee vaikutteena sarjakuvista.
Parkkarilankadun alikulkutunneliin on maalattu suomalainen sotilas.
Anna Vilkunan mielestä läheltä katsottuna huomaa, ettei Pääkkösen kädenjälki vedä vertoja esimerkiksi Jukka Hakaselle.

Graffitit lainaavat kuvakieltään populäärikulttuurista. Sen huomaa myös Ville Pääkkösen työstä Lappeenrannan Monarin ja The Kitchenin välisellä parkkipaikalla.

— Esimerkiksi vahva mustan ääriviivan käyttö kertoo siitä, sanoo Kaakon taiteen johtaja Anna Vilkuna.

Vilkuna arvioi pyynnöstä yhtä Lappeenrannan laillisista graffiteista. Pääkkönen teki työn viime kesänä. Yksityiselle parkkipaikalle tehty työ koostuu useasta isosta kuvasta, joita yhdistävät erilaiset koristeet.

Pääkkösen työ yhdistelee Vilkunan mukaan kiinnostavalla tavalla katutaiteen erilaisia muotoja.

— Tässä on graffitia eli tekstipohjaista työtä, muraalia eli seinämaalausta ja dekoratiivista otetta, eli koristeellista, geometristä kukkakuviota, sanoo Vilkuna.

Muraalia edustavat erilaiset pöllökuviot, dekoratiivisia osia taas yhden seinän täyttävät mandalakuviot.

— On aina kiinnostavaa, kun katutaide kehittyy. Tässä ollaan selkeästi menossa johonkin suuntaan, sillä yhdisteleminen sinänsä on mielenkiintoista.

Värien puolesta työ edustaa Vilkunan mukaan tyypillistä katutaidetta.

Anna Vilkuna on toiminut Kaakon taiteen taidejohtajana nyt vähän yli neljä vuotta. Sitä ennen hän on tehnyt erilaisia projekteja Jyväskylässä ja Kuopiossa, toiminut Kuopion VB-valokuvakeskuksen johtajana ja työskennellyt Jyväskylän taidemuseossa.

Koulutukseltaan hän on taidehistorioitsija, ja erikoistunut nykytaiteeseen. Hän on toiminut myös katutaiteen parissa.

— Katutaide on minusta kiinnostava taidemuoto siinä, missä muutkin.

Kiinnostavaa työssä on myös se, että kuvien väliin on ollut mahdollista jättää tarpeeksi ilmavuutta.

— Yleensähän lailliset seinät tulevat heti täyteen, kun kuvia maalataan toistensa päälle.

Vaikka maalauksissa on paljon hyvää, kehittämisen varaakin vielä löytyy.

— Kädenjälki ei aivan yllä esimerkiksi Jukka Hakasen tasolle, sanoo Vilkuna katsoessaan entisen teatteritalon seinän kuvaa.

Katutaiteilija Hakanen muistetaan suuresta hirveä ja karhua esittävästä muraalista Lappeenrannan keskustan jo puretussa Tapanaisen talossa.

Laillisten graffitiseinien myötä katutaiteen arvostus on noussut. Vilkuna ei silti tyrmää täysin laittomiakaan graffiteja.

— Ymmärrän esimerkiksi sen näkökulman, etteivät graffitit jonkin sillan alla haittaa ketään.

Vaikka graffitit ovat alun perin olleet yksi vastakulttuurin muoto, Vilkunan mielestä laittomatkaan graffitit eivät automaattisesti ole yhteiskuntakriittisiä.

— Ilman sanomaa ne eivät ole mitään kritiikkiä.

Stina Kivinen