Jos Sigurd olisi saanut päättää, Vuoksi olisi kuiva koko mitaltaan

10.1.2017 20:04 | Päivitetty: 10.1.2017 20:52
Kuva: Paul Jyllinvuoren kokoelma, Imatran
Imatrankosken voimalaitoksen rakennustyömaalla tarvittiin myös lihasvoimaa. Työmaalla sattui kaikkiaan 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Imatrankosken voimalaitoksen rakennustyömaalla tarvittiin myös lihasvoimaa. Työmaalla sattui kaikkiaan 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Imatran kaupunginmuseon uusi näyttely kertoo Ylä-Vuoksen teollistumisesta.

Sen alkutahdit soiteltiin jo 1700-luvulla. Sen jälkeen aaltoliikettä on riittänyt. Ensimmäiset suurteollisuuslaitokset, Enso Träsliperi ja Tornator rakennettiin vuonna 1889. Niiden jälkeen teollisuus kasvoi voimakkaasti, ja notkahti ensimmäisen maailmansodan aikaan. Sitten se ampaisi uuteen nousuun — ja notkahti 1930-luvun lamassa.

Vuosikymmenen lopulla kasvuvauhti oli taas hirmuinen, kunnes tuli toinen maailmansota. Sen jälkeen elettiin silkkaa kasvua aina 1960- ja 70-luvuille. Sen jälkeen voimakkaat investoinnit ovat olleet teollisuuslaitoskohtaisia. Kaikkien toimialojen voimakasta ja samanaikaista kasvua ei olla enää koettu.

Jos Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870-1946) suunnitelma olisi toteutunut, koko alue näyttäisi nyt aivan toisenlaiselta. Tuore näyttely mainitsee hänen suunnitelmansa esimerkkinä niistä, jotka jäivät toteutumatta.

Wettenhovi-Aspa oli omalaatuinen taiteilija ja tieteilijä. Hänet muistetaan kenties parhaiten teorioistaan, joiden mukaan kaikki sivistys on lähtöisin Suomesta — esimerkiksi nimi Kairo tulee sanasta kaira ja Sahara sanasta sakara.
Hän halusi kanavoida koko vesistön vedet aivan uudellleen ja rakentaa uuden kanavan Jääsken Kuurmanpohjaan. Siellä vesi johdettaisiin vesiputoukseen, ja tuloksena olisi suurvoimala, josta saataisiin sähköä Pietarin kysyntää tyydyttämään.

Senaatti ei suunnitelmaan kuitenkaan suostunut. Se olisi muun muassa kuivattanut Vuoksen koko mitaltaan, ja laskenut Laatokan ja Nevan pintoja.

Kaukopäästä kuituun — Ylä-Vuoksen teollisuuden vaiheita -näyttely Imatran kaupunginmuseossa 8.12.2018 saakka.

14.1 Uutisvuoksessa alkaa juttusarja, joka kertoo Imatran alueen kehittymisestä itsenäisen Suomen aikana.

Piia Kaskinen