Paloturvallisuuden omavalvonta laajenee Etelä-Karjalassa

24.2.2016 15:12
Kuva: Mika Strandén
Onko tulisijan nuohous hoidettu asianmukaisesti ja tulisijan edusta suojattu? Muun muassa näitä kysytään pientalon omavalvontalomakkeessa.
Onko tulisijan nuohous hoidettu asianmukaisesti ja tulisijan edusta suojattu? Muun muassa näitä kysytään pientalon omavalvontalomakkeessa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos lähettää tällä viikolla noin 3 000 pientalon omistajalle omavalvontalomakkeen. Siinä pitää selvittää asunnon paloturvallisuus.

Omavalvonta korvaa viranomaisen aiemmin määräajoin tekemän palotarkastuksen. Omistaja tarkastaa itse asunnostaan paikat ja asiat, joiden kuntoa lomakkeella kysytään. Apua saa lomakepostin mukana tulevasta pientalon paloturvallisuusoppaasta.

Lomake lähetetään vuosittain kunnissa eri alueille. Etelä-Karjalassa noudatetaan ainakin toistaiseksi palotarkastuksien aluejakoa.

Tänä vuonna Etelä-Karjalassa on kaikkiaan noin 5 000 omavalvontakohdetta. Niistä noin 2 000 on vapaa-ajan asuntoja, joiden omistajille lomake postitetaan toukokuussa mökkikauden alkaessa.

Ensimmäisen kerran omavalvonta ulotetaan myös kerros- ja rivitaloihin. Pelastuslaitos postittaa tämän vuoden valvonta-alueen taloyhtiöille lomakkeen ja kerrostalon paloturvallisuusoppaan myöhemmin.

Omavalvonnan mahdollisti pelastuslain uudistus vuonna 2011. Etelä-Karjalassa omavalvonta aloitettiin Parikkalassa vuonna 2012, ja seuraavana vuonna se laajeni muuallekin maakuntaan. Kohteina ovat olleet omakotitalot ja kesämökit.

Kerrostalojen omavalvontaa testattiin viime vuonna Imatralla ja Lappeenrannassa ja kolmen muun pelastuslaitoksen alueella.

Etelä-Karjalassa on noin 30 000 asuinhuoneistoa ja noin saman verran vapaa-ajan asuntoja, joten omavalvonnassa tehdään vielä pitkään ensimmäistä kierrosta. Se toistuu eri alueilla noin kymmenen vuoden välein.

— Suurin savotta on Lappeenranta-Imatra-alueella, missä asuinkiinteistöjä on eniten, sanoo palomestari Yrjö Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Savottaa pelastusviranomaisilla riittää myös palautettujen lomakkeiden tarkistamisesta. Saastamoisen mukaan jokaisesta lomakkeesta tehdään riskiarvio.

— Tarvittaessa mennään tekemään tarkastus kiinteistöön. Sen voivat aiheuttaa esimerkiksi halkeamat savuhormissa tai tulisijassa tai varatiejärjestelmien puute.

Tarkastus lomakkeen lähettäneessä kiinteistössä on maksuton. Jos lomakkeen jättää lähettämättä, kiinteistöön mennään tekemään tarkastus ja kirjoitetaan siitä 52 euron lasku.

Lomakkeen palauttamiseen on aikaa 30 vuorokautta. Saastamoisen mukaan lähivuosina omavalvonta pyritään saamaan sähköiseen muotoon.

Omavalvonnan yleistavoitteena on lisätä kiinteistön omistajien ja asukkaiden aktiivisuutta asuntonsa riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.

Saastamoisen mukaan maakunnassa riittää vielä myös omavalvonnan ulkopuolelle jääviä kohteita, joissa viranomaiset käyvät tekemässä palotarkastuksen.

Leena Sallinen