MTK:n Kaakon metsävaliokunta: ”Tieverkon korjausvelan purkaminen parantaa biotalouden toimintaedellytyksiä”

8.2.2016 18:56

MTK:n Kaakkois-Suomen metsävaliokunta on julkaissut tiedotteen, jossa se ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että maa- ja metsätaloustuottajia on kuultu tieverkon korjauskohteita valittaessa. Metsävaliokunnasta todetaan, että tieverkon korjausvelkaa poistamalla edistetään biotaloutta.

Julkilausuma liittyy liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin viime viikolla julkistamaan tietoon siitä, kuinka hallitusohjelman 600:n miljoonan euron rahapotti jaetaan väyläkunnostushankkeiden ja maakuntien kesken. Tämän hetken tietojen mukaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tieverkon kuntoa parannetaan 18:lla miljoonalla eurolla, josta osa on vielä kohdentamatta sorateiden kunnostukseen.

Kunnostettavia kohteita on kartoitettu yhdessä elinkeinoelämän ja Ely-keskuksen kanssa, jonka kanssa Kaakkois-Suomen metsävaliokunta on tehnyt yhteistyötä. Metsävaliokunnan jäsenet ovat alueen metsänhoitoyhdistyksistä ja tuottajaliitosta.

MTK:n Kaakkois-Suomen metsävaliokunnan mukaan sen jäsenten näkemyksiä on kuultu kohteita valittaessa ja myös esitettyjä kohteita on kunnostettavien listalla. Metsävaliokunta toteaa, että alemman tieverkon sorateiden kunnostukseen tulee kiinnittää huomiota.

—Yhteistyötä sidosryhmien kanssa voidaan edistää sektorikohtaisilla työryhmillä esimerkiksi juuri näissä biotalouden kannalta tärkeissä kuljetuksissa, maa- ja metsätaloustuottajat sanovat.

Kaakkois-Suomen metsävaliokunnan mukaan korjausvelkaan ohjatut varat ovat vasta alku valtavalle kunnostustarpeen purkamiselle, mitä valtakunnan väylissä on.

—Nyt tehtävillä kunnostuksilla saadaan osaltaan kuljetusten pullonkauloja korjattua ja siten edistettyä biotalouden edellytyksiä. Kunnostuksia tulee jatkaa ja määrärahoja varata seuraavillakin hallituskausilla, Kaakkois-Suomen metsävaliokunnasta todetaan.

Metsävaliokunnan mukaan myös yksityisteillä on runsaasti kunnostustarvetta. Yksityisteiden kunnosta huolehtiminen edistää maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin toimintaedellytyksiä. Valtion panostuksen lisäksi tieosakkaat osallistuvat omalla osuudellaan näiden teiden kunnostuksiin, jolloin vaikuttavuus moninkertaistuu. Tämä tieverkoston ohuin hiussuoni tuleekin huomioida, kun seuraavista tiemäärärahoista päätetään. Monet biotalouden tärkeistä raaka-aineista lähtevät liikkeelle juuri tältä tieverkostolta, tiedotteessa todetaan.

Marjo Latvanen