Kolumni: Me hyväuskoiset

3.2.2016 14:01
Kuva: Kai Skyttä

Valio myy täsmälleen samaa laktoositonta kefiiriä ja jogurttia eri pakkauksissa eri hinnoin. Kananugeteista puolet on verisuonia, hermokudosta, nahkaa, rustoja ja sisäelinten kalvoja.

Naudanlihaksi mainostettu tuote onkin hevosta. Hunajasta vain puolet on hunajaa.

Mustat oliivit eivät oikeasti ole mustia oliiveja vaan vihreitä, jotka on värjätty mustiksi.

Suututtaa. Voiko elintarviketeollisuuteen luottaa enää ollenkaan?

Suomessa mukamas kaikki on niin tarkoin säädeltyä, mutta sitten kuluttajille ei kerrota asian todellista laitaa.

Valmiit ja puolivalmiit ruoat ovat monen kiireisen ihmisen pelastus, mutta terveellistä ne eivät todellakaan ole. Vaikka elintarviketeollisuus huijaa häpeilemättä meitä hyväuskoisia ihmisiä, on osa älyttömyyksistä luettavissa ihan tuoteselosteestakin. Ruisleivästä suuri osa on vehnää. Monet valmismehut eivät sisällä muuta kuin lisäaineita ja vettä. Valmis guacamoledippi sisältää perusraaka-ainetta avokadoa alle prosentin.

Oma lukunsa on lisäaineiden ohella sokeri. Lastenjogurttipurkin sokerimäärä vastaa seitsemää sokeripalaa. Kaakaot ovat suurimmaksi osaksi pelkkää sokeria. Muropaketit ovat täynnä sokeria — jopa fitness-muroiksi naamioidut muka-terveelliset aamiaismurot.

Tutkimusten mukaan lapset saavat liikaa sokeria suosituksiin nähden. Ei ihme, sillä elintarviketeollisuus on hukuttamassa lapset sokeriin. Sokerista on tehty tavoiteltu ihannemaku.

Sokerihöttömuroissa komeilee toinen toistaan houkuttelevampia hahmoja prinsessoista Kätyreihin. Jos sokerittomat murot saisivat paketin kylkeen animaatiohahmoja, ja vastaavasti runsaasti sokeria sisältävissä muroissa olisi tylsä kuva, lapset söisivät todennäköisesti niitä sokerittomia hyvillä mielin.

Kuvien perusteellahan lapset kaupassa tuotteet valitsevat, samoin aamiaispöydässä.

On turha unelmoida, että elintarviketeollisuus muuttaisi toimintatapojaan, jos ihmiset ovat kuitenkin valmiita maksamaan lisäainemömmöistä ja sokeripommeista.

Elintarviketeollisuus ei ole kiinnostunut aikuisten ja lasten terveydestä, vaan rahasta. Tuotteet pitää valmistaa halvalla, ja ne pitää saada näyttämään mahdollisimman hyvältä, vaikka kymmenien lisäaineiden kustannuksella.

Suuri osa ihmisistä ei vaivaudu laittamaan puhtaista raaka-aineista ruokiaan itse, vaan käyttävät juuri näitä valmiita ja puolivalmiita. Valitettava tosiasia on, että suurin osa ihmisistä ei myöskään viitsi nähdä sitä vaivaa, että lukisivat tuoteselosteet alusta loppuun, vaan ostavat sitä mikä näyttää pakkauksessa hyvältä.

Jos jotain parannusta elintarvikkeiden laatuun halutaan, on äänestettävä jaloilla.

Mari Lääperi

Kirjoittaja on imatralainen vapaa toimittaja.