Pääkirjoitus: Lapset oppivat esimerkistä — myös aikuisen kannattaa miettiä, näyttäisikö verkkokommenttinsa äidilleen

23.8.2017 5:23Tekstikoko: AAA
Kuva: Lukas Pearsall

Turun puukotusten jälkeinen Suomi näyttää huonoja puoliaan. Sosiaalisessa mediassa vellova myrsky jakaa rintamalinjoja ihmisten välille ja yleistää karkeasti kansalaisia mielipiteidensä perusteella. Omista poteroista heiteltävät näkemykset eivät tahdo pysyä asiassa, vaan kärkeä haetaan vastapuolen sanomisista, tekemisistä tai jopa olemuksista. Asiatasolta on monella foorumilla ajat sitten pudottu henkilökohtaisuuksiin.

Rasisti ja suvakki -keskustelu tuntuu omaavan oikeudet normaalien käytöstapojen unohtamiseen. Ilmiö saa uuden ulottuvuuden, kun sitä seuraa imatralaispoliisi Timo Härkösen maanantaina tekemän facebook-päivityksen valossa. Härkönen julkaisi seinällään kuvia lasten kiusaamistapauksiin liittyvistä sosiaalisen median viestiketjuista. Kirosanoja ja solvauksia sakeana olevat viestit ovat Härkösen mukaan autenttisia, eli jollekin lapselle ja nuorelle täyttä totta.

Kun kohteena on pieni ihminen, on helppo tuomita viestien lähettäjä ykskantaan ja joukon voimalla. Heikomman nujertaminen törkeyksillä on alhaista ja säälittävää. Jostakin tuo vuorovaikutuksen tapa kuitenkin kumpuaa. Kotien tapa puhua muista ihmisistä, erimielisyyksistä ja maailmasta ylipäänsä, siirtyy esimerkin voimalla kasvavaan nuoreen. Ja vaikka kotona asia huomioitaisiinkin, lapset käyttävät sähköisiä medioita edeltäviä sukupolvia laajemmin. Aikuisten kielenkäyttö rekisteröityy lujasti uteliaisiin mieliin.

Verkkomaailman vapauteen kuuluu olennaisesti vastuu. Pysytään siis asiassa ja ollaan ihmisiksi, nimimerkkien takanakin.

Mari Pajari
mari.pajari@uutisvuoksi.fi