Pääkirjoitus

Kansanterveyttä pienillä toimilla

28.12.2016 4:00Tekstikoko: AAA
Kuva: Harri Teitto

On koittanut käsien pesun kultainen aika. Influenssapöpöt saapuivat Imatran seudulle tänä vuonna tonttujen tuomisina ja Etelä-Karjalan keskussairaala alkoikin joulunpyhinä kuormittua viruksen kantajista. Osa vastaanotolle tulijoista saa virallisen diagnoosin. Valtaosa viheliäisen taudin saaneista potee oireet kuitenkin ilman vahvistettua luokittelua. Kovin suurta iloa taudinmäärittelystä ei influenssan kohdalla ole, sillä levon ja nesteen merkitystä korostavat hoito-ohjeet eivät diagnoosin turvinkaan muuksi muutu.

Suomeen vuodenvaihteen tienoilla perinteisesti leviävä epidemia on erinomainen osoitus kansalaisten huolettomuudesta ja kovapäisyydestä. Terveyden ammattilaiset ovat vuosikaudet korostaneet hyvin yksinkertaisia ohjeita, joilla pääosin pisaratartuntana leviävä influenssa saataisiin nujerrettua alkumetreille. Hyvä käsihygienia ja perusteellinen sairauden hoito riittäisivät. Liki pettämättömäksi suoja kasvaisi, jos suomalaiset ottaisivat kuuliaisemmin avokätisesti tarjotut influenssarokotteet.

Terveelle ihmiselle tauti on ennen kaikkea ikävä. Työpaikoilla usein nippuun kasautuvat sairastapaukset rokottavat kansantaloutta. Vakavimmat epidemian seuraukset koetaan kuitenkin riskiryhmissä, joiden valmiudet sairaudesta selviämiseen ovat valtaväestöä heikommat. Pestään siis kädet, jokainen. Vaikka oma vastustuskyky päihittäisikin liikkeellä olevat virustyypit, voi taudin levittäminen tuottaa monelle muulle tuskaisen keskitalven ja koitua jopa kohtalokkaaksi.