Pääkirjoitus

Rajan jonoista on päästävä

21.12.2016 4:00Tekstikoko: AAA
Kuva: Mikko Hannula

Valtiovallan säästökuuria saatiin viime viikonloppuna maistaa Imatralla. Rajanylityspaikalle kertyneet, läsnäolijoiden mukaan jopa useampaan tuntiin kasvaneet jonot ovat Rajavartioston mukaan tulosta laitokselle asetetuista säästövelvoitteista. Henkilöstöä on vähemmän ja niukkenevaa vartijamäärää on jaettava rajatarkastusten lisäksi muihin tehtäviin.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja on viimeisten parin vuoden aikana laajennettu yhteensä yli 20 miljoonalla eurolla.

Lopputulos kuohuttaa luonnollisesti tunteita. Auton rattia rajalla naputtaneet matkailijat olivat käärmeissään odotusajastaan ja jumiin jääneiden itäturistien moitteita levisi muun muassa venäläisillä verkkosivustoilla. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen puolestaan pöyristelee tässä lehdessä (s. 4), miten heikko ymmärrys rajan merkityksestä Helsingin vallankammareissa on.

Hämmästely on aiheellista. Valtiovallan rakenteiden ja elinkeinoelämän tarpeiden kohtaaminen on ollut tuskallista ennenkin. Lisäkapasiteettia kasvavan rajaliikenteen tarpeeseen ehdittiin kärttää muutama vuosi sitten juuri niin kauan, että tarve ehti loppui. Kauan kaivattu kaistatarkastuskenttä otettiin Imatralla valoisin odotuksin käyttöön vuoden 2013 joululiikennettä varten. Keväällä 2014 elettiin jo Krimin kriisin ja syöksyvän ruplan aikaa.

Itäturismin hentoisen kasvun pönkittämiseksi keinot pulmaan on keksittävä. Rajavartioston tiukkaa linjaa saatiin maistaa jo viime kesänä, kun Imatran rajanylityspaikan yösulkua väläyteltiin tositarkoituksella. Lopulta tuore sisäministeri Paula Risikko (kok.) vesitti aikeet. Paikallisilla lobbareilla onkin nyt näytön paikka. Imatralaisten tuskan on kuuluttava valtioneuvostoon saakka.