Nyt ei ole toiveajattelun aika

6.1.2017 4:00

Vuosikausia kestäneen taantuman jälkeen valtionvarainministeriö ennustaa vihdoin talouskasvua. Tälle vuodelle ennuste on 0,9 prosenttia ja vuodelle 2018 tasan prosentti. Luvut ovat pieniä, mutta kuitenkin positiivisia.

Kuluvan vaalikauden julkisen talouden sopeuttamisen suuruudeksi on sovittu 10 miljardia euroa ja työllisyystavoitteeksi 72 prosenttia. Mikäli näihin tavoitteisiin päästään, valtion velkaantuminen taittuu 2019 eikä velkaa otettaisi enää lainkaan 2021.

Ennustettu talouskasvu ja jo tehdyt toimet eivät riitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Vasta osa vaadittavista sopeuttamistoimista on tehty.

Nykytahdilla työllisyys kehittyy siten, että se olisi vain 70,7 prosenttia vuonna 2019. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa vahvistaa julkisen talouden tasapainoa noin 800 miljoonaa euroa, joten 72 prosentin saavuttaminen on tärkeää.

Orastava ja tervetullut, mutta vain prosentin luokkaa oleva talouskasvu ei poista taloutemme ja työmarkkinoidemme rakenteellisia ongelmia. Tämän suuruisella kasvulla ei päästä hallitusohjelmassa linjattuihin tavoitteisiin.

Velkaantuminen jatkuu, työllisyys ei nouse riittävästi ja kestävyysongelma on yhä ratkaisematta. Vakava tilannekuva ei ole pelkästään suomalaisten omaa ajattelua. Euroopan komissio on varoittanut meitä julkisen talouden alijäämän suuruudesta.

Todettakoon, että Suomi on EU:n vakauskriteeristön mukaan tarkasteltuna kolmen huonoimman EU-maan joukossa Slovenian ja Kreikan kanssa. IMF:n ennusteen mukaan nykykehityksellä Suomen julkisen talouden alijäämä vuonna 2021 on noin kaksi miljardia euroa.

Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen muste on tuskin kuivunut, kun tuore ministeri Mika Lintilä rohkenee väittää kasvuennustetta liian varovaiseksi. Perinteisesti valtiovarainministeriön kansantalousosastoon on luotettu poliittisesta katsontakannasta riippumatta. Harvan kritisoijan osaaminen ylittää sen virkamiesten ammattitaidon.

Maamme talouden tasapainottamiseen sovitun mukaisesti nyt tehdyt toimet ja ennustettu talouskasvu eivät riitä. Leikkauksia ei kukaan halua, mutta rakenteellisia uudistuksia on tehtävä. Näin pitkän lamajakson jälkeen meillä ei ole varaa toiveajatteluun, vaikka se tuntuisikin mukavalta.

Jukka Kopra
kansanedustaja, kok.