Katukanava...

Jääski-seura huolissaan arvokkaasta kulttuuriperinnöstä

12.4.2016 20:59

”Tulkaa minun tyköni kaikki”, lukee Imatrankosken kirkon alttaritaulussa. Kutsuun ovat vastanneet kymmenet sukupolvet jo vuodesta 1888 asti, jolloin taiteilija Arvid Liljelund maalasi tämän arvokkaan alttaritaulun Jääsken kirkkoon.

Viime viikolla Jääski-seura otti järkyttyneenä vastaan uutiset Imatrankosken kirkon mahdollisesta sulkemisesta.

Kirkko on ollut monen sukupolven ajan jääskeläisten perheiden pyhä paikka, jossa on kastettu lapset, päästy ripille, vihitty avioliittoon ja siunattu haudan lepoon.

Meillä on huoli myös kirkon edustaman Jääsken kulttuuriperinnön häviämisestä. Jääsken pitäjästä suurin osa jäi Neuvostoliiton puolelle, ja sen asukkaista suuri osa sekä Jääsken pitäjän varallisuutta, ja erityisesti seurakunnan omaisuus siirtyi Imatralle.

Imatrankosken kirkko nousi symbolisesti Jääsken kirkon raunioille, kun kodeistaan lähtemään joutuneet jääskeläiset ryhtyivät rakentamaan hengellistä kotia. 1949 perustettuun Imatran seurakuntaan liittyi 17 000 ruokolahtelaista ja 13 000 entistä jääskeläistä. Imatran Voiman mailta saatiin maa-ala, johon alettiin puuhata kirkkoa.

Kolmas, painava huoli kohdistuu kirkossa olevaan mittaamattomaan arvokkaaseen sakraaliseen esineistöön.

Jääsken seurakunta on ollut muihin Karjalan kannaksen luovutettuihin pitäjiin verrattuna siinä onnellisessa asemassa, että kirkon esineistö saatiin pelastettua sodan jaloista ja koottua Imatrankosken kirkkoon.

Imatrankosken kirkossa olevat ehtoollisvälineet ja kirkkotekstiilit ovat mittaamattoman arvokkaita. Iso hopeinen ehtoollismalja oli lahjoitettu Jääsken kirkkoon jo vuonna 1690. Tallessa on hopeisia kynttilänjalkoja, ehtoollispikareita ja –leipäastioita. Varsinainen aarre on messukasukka, jonka selässä komeilee vuosiluku 1696.

Liljelundin maalaaman alttaritaulun lisäksi kirkon arvoteoksiin kuuluvat kaksi Petter Langin maalaamaa alttaritaulua vuodelta 1771. Jumalanpalveluksiin kutsuu kirkonkello, joka alun perin oli tarkoitettu Enson kirkkoon, mutta joka ei koskaan ehtinyt valmistua.

Imatrankosken kirkon alue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kirkon viereen perustetulla sankarihautausmaalla lepää imatralaisten lisäksi 83 jääskeläistä sankarivainajaa.

Jääsken historiaa vaalii myös kirkkopuistoon pystytetty porttikatos.

Kirkko on pyhä paikka, joka vaalii ihmisyyden syviä arvoja. Imatrankosken kirkolla on lisäksi vaalittavanaan suuri ja pitkä kulttuurihistoriallinen perintö, jonka uhkana on jäädä nyt taloudellisten ratkaisujen jalkoihin. Valtakunnallisesti toimivan Jääski-seuran jäsenet kokevat Imatrankosken kirkon juuri siksi konkreettiseksi paikaksi, jossa Jääsken historia elää ja sitä vaalitaan nykypäivän melskeissä.

Jääski-seura toivoo, että Imatrankosken kirkon kellot kutsuvat tulevaisuudessakin kaikkia imatralaisia ja jääskeläisten jälkeläisiä tykönsä.

Kirsi Juura
puheenjohtajaJääski-seura ry