Kolumni

Ehkä peritään ehkä ei

5.12.2016 4:00Tekstikoko: AAA

Ensi vuoden alkua jännitetään monessa korkeakoulussa. Tuolloin muilta kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisilta peritään tutkintokoulutuksessa lukuvuosimaksut. Vastaavanlainen lakiuudistus Ruotsissa johti näistä maista tulevien hakijoiden määrän merkittävään pudotukseen.

Tosin varovaiseen suomalaiseen tapaan uudistusta on vesitetty siten, että jokaiselta korkeakoululta edellytetään apurahajärjestelmää. Käytännössä siis maksut peritään ja jälkikäteen annetaan opinnoissaan hyvin suoriutuneille takaisin. On esimerkkejä jopa siitä, että joillakin korkeakouluilla on apurahajärjestelmiä, joilla takaisin voi saada lukuvuosimaksun ja hyvin menestyessään myös rahaa elinkustannuksiin. Meillä Saimaan ammattikorkeakoulussa mennään tätä tiukemmalla linjalla lain henkeä noudattaen.

Hakijoiden määrässä ei siis välttämättä tapahdu dramaattista muutosta. Meillä Saimaan ammattikorkeakoulussa on vaikeaa ennustaa, miten tulee käymään. Jos venäläisten hakijoiden määrä putoaa merkittävästi, sillä on vaikutusta kaikissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Imatran matkailun yksikössä venäläisten ja vietnamilaisten kaikkoaminen olisi melkoinen haaste, sillä vajeen kattaminen EU-/ETA-maiden kansalaisilla ei pienessä kaupungissa ole ykskaks ihan helppoa.

Suomalaisille ammattikorkeakouluille vaikeaa on erityisesti, että saksalaiset korkeakoulut eivät peri ollenkaan lukuvuosimaksuja. Tällä linjauksella ne varmasti keräävät hakijoita runsaasti niistä maista, joista aikaisemmin on haettu tänne Pohjan perukoille lumen ja jään keskelle. Erityisesti ulkomaisia hakijoita kiinnostavan työperäisen maahanmuuton näkökulmasta Saksa on varsin kiinnostava maa.

Erityinen ongelma meidän ammattikorkeakoulussamme on ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tehty kaksoistutkintoyhteistyö. Meidän suomalaisilla opiskelijoillamme on useiden saksalaisten korkeakoulujen kanssa tekemiemme sopimusten perusteella oikeus suorittaa meidän tutkintomme lisäksi toinen tutkinto noissa yhteistyöoppilaitoksissa.

Tämä on perustunut vastavuoroisuuteen ja näistä maista on tullut myös meille tutkinnon suorittajia. Nyt ongelmaksi ovat nousemassa Saksan korkeakouluissa opiskelevat, jotka eivät ole EU-/ETA-maiden kansalaisia, mutta jotka on hyväksytty maksuttomaan koulutukseen toisessa EU-maassa eli Saksassa. He joutuvat meillä maksamaan lukuvuosimaksun. Suomen kansainvälistymistä auttaisi paljon, jos tämä kohta laista voitaisiin vielä pyöristää pois.

Anneli Pirttilä
Kirjoittaja on Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori