Kolumni

Rahat fyrkaksi ja Helsinkiin

29.11.2016 4:00Tekstikoko: AAA

Pankkitilin numero on tänään suurentunut. Veronpalautukset ovat saapuneet. Tänäkin vuonna kävi näin päin. Syy on lähinnä työmatkakuluissa. Ei tili paisunut, mutta vähän lihaistui.

Mätkyistä on joku vuosi aikaa. Niihinkin on joutunut raapimaan rahaa jostain kasaan.

Kuulun siis niihin 3,4 miljoonaan ilahtuvaan suomalaiseen, jotka saavat tänään valtiolta takaisin päin.

Myös joku koronkiskurikin tänään ilahtuu. Veronpalautuksethan voi nostaa vaikka etukäteen. Palautuksen saaja voi ottaa vaikka etukäteen lainaa ja maksaa sen sitten takaisin tänään.

Aiemmin verottajalle pystyi jopa antamaan siirron kohteeksi lainan antajan tilinumeron, jolloin veronpalautus sujahti välittömästi lainaajalle. Käytännöstä luovuttiin, kun jotkut unohtivat muuttaa tilinumeron seuraavaksi vuodeksi.

Joku älykäs lainanottaja löytää sellaisiakin nettilainaajia, jotka tarjoavat vaikka ensimmäisen lainakuukauden ilman korkoa.

Jos ei hirveää ahdinkoa ole, en lähtisi ikinä ottamaan palautuksia ennakkoon. Eihän pidä nuolaista, ennen kuin taivaasta tipahtaa. Rahahan on kuin pieni pikkujoululahja. Pieni ansaittu, säästetty ilo.

Verottaja aikoo kuitenkin tuhota tämän perinteisen onnen päivän. Verohallinnossa harkitaan verotuksen muuttamista reaaliaikaiseksi.

Kansalaisille luotaisiin pankkitilin kaltainen verotili, josta voisi seurata, onko verotus plussalla tai miinuksella. Saldoa voisi säädellä vaikka palkan veroprosentilla. Palautukset ja mätkyt jäisivät historiaan.

En kyllä ihan pysty kuvittelemaan, millä välineillä verottaja pysyisi kärryillä edes minun todellisista työmatkoistani. Jos esimerkiksi sairastuisin, enkä ajaisi töihin. Tulisiko tieto poissaolosta työnantajalta vai olisiko minulla joku siru ihon alla, josta verottaja pystyisi reaaliaikaisesti näkemään olinpaikkani.

Mutta jos tekisinkin etäpäivän kotona?

Jos veronpalautuspäivä kohta viedään, pitäisikö jo tästä päivästä iloita vähän ravakammin. Nostan koko potin käteiseksi ja painun Helsinkiin hummaamaan. Tuhlaamaan shoppailuun, manikyyriin, silakka-aurinkoon tai futomakiin. Ensin rahat pitäisi vaihtaa. Helsingissähän käytetään vain fyrkkaa.

Tai jos sittenkin menisi, ei sushiin vaan slushiin, ja sijoittaisi nuo parit saturaiset uuteen peliyritykseen.

Anssi Kemppinen
Kirjoittaja on Uutisvuoksen toimittaja.