Hallintosihteeri Helena Roiha Imatran kansainvälisen semiotiikan instituutista ja koulutussuunnittelija Ritva Oravuo Etelä-Karjalan kesäyliopistosta vannovat kirjojen lukemisen nimeen. Kuvaaja: Anniina Meuronen

ANNIINA MEURONEN

HUIPPUSUOSITTU Studia Imatra -yleisöluentosarja tulee jälleen. Tällä kertaa aihepiirinä ovat klassikot.

Luentosarjan toteuttavat Etelä-Karjalan kesäyliopisto Imatralla sekä Imatran kansainvälinen semiotiikan instituutti (ISI) ja Semiotiikan verkostoyliopisto.

– Oli haastetta koota klassikot kolmeen luentoon, hallintosihteeri Helena Roiha semiotiikan instituutista ja koulutussuunnittelija Ritva Oravuo kesäyliopistosta myöntävät.

Yleisöluentosarjan aloittaa imatralaisten hyvin tuntema kertoja, kriitikko Kaisa Neimala, joka keskiviikkona 1. helmikuuta luennoi aiheesta ”Mikä tekee kirjasta klassikon?”.

Aihe on herättänyt paljon keskustelua. Kirjallisuudessahan klassikoiksi voidaan luokitella hyvin erilaisia teoksia ja genrejä. Klassikon asemaan nousu voi kestää useita vuosikymmeniä tai se voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Klassikolla on yleensä vaikutusta kieleen siten, että ihmiset käyttävät puheessaan lainauksia teoksesta.

– Niin, onko Sofi Oksasen Puhdistus jo klassikko? Roiha pohtii teoksen saamaa valtaisaa julkisuutta.

Seuraavalla luennolla tutkija Minna Maijala pohtii klassikon ihmiskuvaa Minna Canthin henkilöhahmojen kautta. Ihmiskuvat näyttäytyvät eräänlaisina ajan lääketieteeseen nojautuvina sairaskertomuksina ja tutkielmina ihmisen psyykestä. Maijala muistuttaa, että klassikkoja voi lukea tuoreella tavalla.

Minna Canth oli tinkimätön kirjailija, joka nosti näytelmissään ja novelleissaan esiin aikansa kipeät yhteiskunnalliset ongelmat, kuten naiskysymyksen ja työväen aseman.

Sarjan kolman luento on nimeltään Kristus vai murhamies? – Dostojevskin romaanien ihmiskuva. Luennon pitää professori Pekka Pesonen Helsingin yliopistosta. Pesosen keskeisiä tutkimuskohteita ovat venäläinen 1900-luvun alun modernismi ja venäläinen nykykirjallisuus sekä muun muassa Pietari venäläisessä kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Tässä luennossa Pesonen käsittelee Dostojevskin ihmiskuvaa erityisesti romaaneissa Rikos ja rangaistus sekä Idiootti.