Lähetyssaarnaajia on kaikkiaan 13, joten ihan pienestä pumpusta ei ole kyse. Miss Saana (toinen oik.) and The Missionariesille Imatran keikka on Kaakkois-Suomen ensimmäinen.

Määrätietoinen nainen puhui itsensä soulbändiin.ANNE VIHAVAINEN

NAINEN osaa laulaa. Saana Koskinen, Miss Saana and The Missionaries -yhtyeen solisti ei piipitä ja pihise, vaan vetää biisit syvän etelän mustalla soundilla. Klangilla, joka tuntuu munaskuissa saakka.

Ääntä voi kehittää ja koulia, mutta sen sävy on annettu. Mitä Saana Koskinen tekisi, jos hänellä ei olisi ääntään?

– Sitten varmaan työskentelisin taiteen parissa. Se on toinen intohimoni.

Miss Saana ja hänen lähetyssaarnaajansa esiintyvät Imatra Big Band Festivalsilla perjantaina.

Musiikki valitsi Miss Saanan jo varhain. Huilun soiton hän aloitti kuusivuotiaana, lauluhalut tyydyttyivät kuorossa. Teininä nuori nainen rupesi tutustumaan ääneensä paremmin.

– Innostuin laulamisesta enemmän. Istuin keittiön pöydällä ja annoin tulla. Tekniikkaa opettelin kuuntelemalla muita laulajia ja sitä, miten he hengittävät. Huilun soitosta oli myös hyötyä, koska siinä on periaatteessa sama hengitystekniikka.

Miss Saanan esikuvat löytyvät vanhan rhythm and bluesin ja soulin osastolta: Etta James, LaVern Baker ja Sharon Jones. Funkykunkku James Brownin voittanutta ei ole, myös Aretha Franklin ja Tina Turner ovat omaa luokkansa.

– Kun katsoo James Brownin vanhoja livetaltiointeja, niin kyllä siinä aika sanattomaksi jää. Brownin lavakarisma on huimaa. Tina Turnerin vanhemmassa tuotannossa on sellainen meininki, että iho menee kanalihalle.

Vanha soul ja rhythm and blues ovat myös Miss Saanan and The Missionariesin sanoma. Soulissa viehättää musiikin rehellisyys ja aitous. Soul ei ole väkisin väännettyä, se soi rennosti.

– Biisien aiheet voivat olla hyvinkin raskaita, ja lauletaan sydän vereslihalla. Silti siinä on mukana rehellisyyttä ja suoruutta. Se soulissa vetoaa.

– Soul on myös hyvin tanssittavaa musiikkia, siihen pystyy eläytymään monella tavalla. Soulissa on jotain alkukantaista, joka iskee syvälle.

Ei Miss Saana ole aina ollut soulin lähetyssaarnaaja. Menneisyydestä löytyy raskaampaa rokkia Five Fifteen -yhtyeessä.

– Se oli varmaan minun kapinavaiheeni. Oli lävistyksiä, mustat pitkän hiukset ja mustia vaatteita. Mutta vaikka kuinka pistin lavalla jalkaa monitorin päälle ja yritin olla hurja, niin ei se oikein lähtenyt, nainen nauraa.

Sen sijaan vuonna 2005 lähti, kun Koskinen innostui helsinkiläisessä ravintola Dubrovnikissa soittavasta house bändistä. Hän puhui itsensä bändin solistiksi, ja ryhtyi liideriksi. Syntyi Miss Saana and The Missionaries.

The Missionaries on iso kokoonpano, soittajia on tällä hetkellä 13 henkeä. Kun jousikvartetto on mukana, lavalla on 17 muusikkoa.

– Ketään ei ole pyydetty mukaan, ihmisiä on vaan tullut ja jäänyt.

Iso joukon kasaaminen ja siirtäminen paikasta toiseen ei ole yksinkertaista. Kalentereja selataan ja aikatauluja säädetään, jotta saadaan treenit hoidettua ja keikat sovittua.

– On siinä haasteensa, välillä joutuu käyttämään varaukkoja. Yleensä kaikki ovat päässeet keikoille. Ihan hyvin olemme kaikki myös mahtuneet yhteen bussiin.

Imatran keikka on yhtyeen ensimmäinen täällä päin Suomea. Iso bändi on kiertänyt kaupunkeja pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta nyt avataan itäinen Suomi.

– Vähän jännittää, mutta sillä lailla hyvällä tavalla, Miss Saana sanoo.

Miss Saana and The Missionaries Groove Jam -illassa alkaen kello 19. Illan muut esiintyjät ovat Manu Dibango ja Brand New Heavies.