Riku Niemi johti orkesteriaan tahtipuikolla ja golf-mailalla tiistaina BB-klubilla. Kuvaaja: Aino Heikkonen

AINO HEIKKONEN

RIKU NIEMESTÄ tuli muusikko tavallisella tavalla. Musiikkiharrastus alkoi vanhempien kannustamana Turun konservatoriossa. Myöhempänä opinahjona oli Sibelius-Akatemia.

– Jossain kohtaa nuoruutta tajusin, että jos en keskity vakavissani musiikkiin, joudun loppuelämäni tekemään oikeita töitä, Niemi nauraa.

Se, minkälainen muusikko Niemestä lopulta tuli, ei sitten olekaan niin tavallinen kertomus.

42-vuotias Niemi on monipuolinen muusikko ja kapellimestari. Hän laulaa, soittaa lyömäsoittimia ja milloin mitäkin. Hänen käsissään instrumentti syntyy vaikkapa puoliksi tyhjistä pulloista, kuten viime vuoden Big Band Festivaleilla huomattiin. Tiistai-iltana BB-teltassa nähdyssä Riku Niemi Orchestran Cab Calloway Show’ssa hän soitti rumpuja puukapustoilla. Tahtipuikkona toimi muun muassa golf-maila.

Riku Niemi Orchestra perustettiin vuonna 2005. Kapellimestarinsa nimeä kantava orkesteri keskittyy viihdemusiikkiin. Kokoonpano on viihdeorkesteri, jossa 15 hengen big bandiin yhdistyy 10 soittajan jousisektio.

– Olen aina ihaillut metropoliorkesteria. Se tuntuu ilmaisuvoimaiselta instrumentilta.

Riku Niemi Orchestra on julistanut itsensä koko Suomen orkesteriksi. Niemen mukaan linjauksen taustalla on halu tuottaa hyvää mieltä ihmisille kotipaikkaan katsomatta. Viihdettä halutaan tarjota myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhtye onkin kiertänyt keikkalavoja Etelä-Suomesta Lappiin.

– Taustalla on poliittisluonteinen ohjelma, ajatus siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille.

Keskustelu Niemen kanssa ajautuu nopeasti poliittisille urille. Kapellimestari suomii jyrkin sanankääntein Suomen kulttuuripolitiikkaa, joka keskittyy klassisen musiikin tukemiseen.

– Valtion kulttuurituen parissa on yli tuhat orkesteria, mutta vain 50 niistä on rytmimusiikkiyhtyeitä. Kulttuurin tukeminen on vinoutunutta.

Niemen mukaan kulttuuria pitää tukea monipuolisesti, ja tukia jaettaessa tulee aidosti ottaa huomioon orkesterin taso. Se kuitenkin vaatii luutuneiden rakenteiden purkamista. Niemi vertaa järjestelmää torppariyhteiskuntaan; rytmimuusikot saavat päättäjiltä torpparien kohtelun.

Niemi painottaa, että vaikka hän kritisoi klassisen musiikin saamia tukia, ei hänellä ole mitään itse musiikinlajia vastaan, päin vastoin.

– En vain pidä klassisesta musiikista, vaan rakastan sitä.

Niemi on ajanut orkesterinsa ja koko rytmimusiikin kentän asiaa kiihkeästi. Ei olekaan yllätys, että miestä on kosiskeltu politiikkaan eri suunnista. Niemi pitää täysin mahdollisena sitä, että hänet nähdään vielä mukana politiikassa. Niemi ei kuitenkaan – ainakaan toistaiseksi – ole lupautunut minkään puolueen listoille.

Menestyksekkään Riku Niemi Orchestran tulevaisuus on vielä kysymysmerkki. Toistaiseksi 20 henkeä täysipäiväisesti työllistävä orkesteri odottelee syksyä, jolloin valtion budjetti lyödään lukkoon. Silloin selviää, pääseekö koko Suomen orkesteri valtion kulttuurituen piiriin. Tuki voi olla kohtalonkysymys.

– Jossain vaiheessa seinä tulee vastaan. Voi olla, että toiminta muuttaa muotoaan. Ehkä lähdemme ulkomaille. Yksi vaihtoehto on toiminnan lopettaminen.