Mäntylän Teemu Kaskinen hankki pari vuotta sitten. Siellä on syntynyt muun muassa käännös venäläisistä lastenrunoista, näytelmätekstiä sekä rikoskirjallisuutta.
Kuva: Sari Pullinen

Teemu Kaskinen kirjoittaa Joutsenon kirjoihinsa. Katralammella on synkkä salaisuus. Tv-mastosuoran kohdalla saa surmansa kuntapäättäjä.SARI PULLINEN

JOUTSENON kodissaan Hiihtäjäntiellä kirjailija ja kääntäjä Teemu Kaskisella on aikaa ja tilaa ajatella. Pieneen taloon tulee vesikin vain pihalle asti, ja remontti on toistaiseksi suurimmaksi osaksi unelmaa.

Aivan läheltä löytyy silti kaikki tarpeellinen: Ahvenlampi ja Saimaa kesäistä sekä talvista uintiharrastusta varten, Kaskisen erinomaiseksi luonnehtima kirjasto, rautatieasema, kuntosali - ja isotätikin asuu melkein naapurissa.

- Täällä saa olla rauhassa, ei ole televisiota, ei muita houkutuksia kuin lampi, Kaskinen tuumaa.

Teemu Kaskinen syntyi 1976 Repokiven Mustikkapolulla. Hän ei ole ihan ensimmäinen, joka kirjoittaa Joutsenon kaunokirjallisuuteen, mutta eipä näitä tuttuja maisemia turhan usein suomalaisessa kirjallisuudessa tapaa.

Hänen kuusiosaiseksi suunnitellun dekkarisarjansa toisessa osassa Joutseno on suorastaan pääroolissa.

Sarjan ensimmäinen osa, Norsun vuosi, julkaistiin helmikuun alkupuolella. Siinä Joutsenoon päädytään kirjan viime sivuilla.

- Toisessa osassa joku suistaa pendolinon raiteiltaan tv-mastosuoralla, Kaskinen paljastaa.

- Joutseno on juuri päättänyt liittyä Lappeenrantaan, ja Joutsenon kunnanhallituksen puheenjohtajan henkeä on uhattu.

- Hän saa junaturmassa surmansa, niin kuin moni muukin.

Oikeassa elämässä Kaskista harmittaa kuntaliitoksessa sen ajoitus.

- On sääli, että Joutseno menetti itsenäisyytensä juuri sitä ennen, kun Rauha palautuu entiseen käyttötarkoitukseensa.

Päättäjille Kaskinen antaa osittaisen synninpäästön.

- Hekin kyllä tiesivät, mitä tulee tapahtumaan. Mutta tuolla jossakin on tehty sellaiset pelisäännöt, ettei Joutseno pystynyt niillä enää pelaamaan.

Uusissa Rauha-suunnitelmissa Kaskista ihmetyttää golfkenttä, mutta muuten Rauhan uusi tulevaisuus tuntuu hänestä hyvältä. Tärkeänä hän pitää sitä, ettei kaikkia rantoja yksityistetty, vaan että yleisiä uimarantojakin säilyy.

Kaskinen kirjoittaa dekkarisarjaa yhdessä toimittaja Heikki Heiskasen kanssa. Heiskanen laatii juonen rakennekaavion, Kaskinen kirjoittaa tarinan esiin.

Ehkä hieman yllättävää on, että kirjailija on opiskellut koulussa pitkän matematiikan. Vielä yllättävämpää on se, että hän sanoo inhoavansa nykydekkareita.

- Uudet suomalaiset dekkarit ovat suurimmaksi osaksi kelvottomia, hän puhahtaa.

- Yhteiskunnallinen rikoskirjallisuus pitäisi lopettaa, se vie tylsyyteen. Itse yritän olla jeesustelematta.

Hänen dekkareidensa minäkertoja Norén on oikeistolainen, päinvastoin kuin kollegojensa yleensä punavihreät sankarit ja sankarittaret.

Kaskinen asuu osan ajasta Helsingissä. Siellä hän kirjoittaa parhaillaan kaverinsa kanssa tv-sarjan käsikirjoitusta.

- Helsingissä asuu suurin osa tutuistani, ja siellä on käytävä, ettei tule mökkihöperöksi. Tämä on niin yksinäistä työtä, että yhteistyön tekeminen on vain mukavaa.

Kaskinen noudattaa Mäntylässään verkkaista päivärytmiä. Aamukahvin jälkeen ohjelmassa on kirjoittamista, sitten aamupala, kirjastossa ja punttisalilla käynti, ja taas kirjoittamista.

- Pyrin kirjoittamaan pari, kolme liuskaa päivässä. Sitten voi antaa itselleen luvan olla kirjoittamatta enempää.

Kaskinen on koulutukseltaan slaavilaisen filologian maisteri. Hänen kirjoitusrepertuaari on monipuolinen. Tv-sarjan ja proosan lisäksi häneltä syntyy elokuvakäsikirjoitusta, näytelmiä sekä käännöstekstejä venäjästä ja englannista. Viimeksi hän on kääntänyt venäläisiä lastenrunoja ja Helsingin kaupunginteatterille englanninkielisen klassikkonäytelmän Meidän kaupunkimme.

- Käännöstöistä saan tuloni. Ellei ole monta hommaa yhtaikaa menossa, tulee nälkä.