Puoliautomaattisten käsiaseiden täyskielto lopettaisi harrastuksen jopa olympialajeissa, sanoo Ylä-Vuoksen Ampujien puheenjohtaja Karri Hokkanen.
Kuva: Jukka Sonninen

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero: Joukkosurmia ehkäistään ihmisistä huolehtimalla ja erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kautta.JUKKA SONNINEN

KÄSIASEET, eli kansanomaisesti pistoolit, ovat puhuttaneet Suomessa ja muuallakin maailmassa viime vuosina joukkosurmien vuoksi.

Suomessa keskustelu sai uusia käänteitä keskiviikkona, kun Kauhajoen joukkosurmaa tutkinut lautakunta ehdotti puoliautomaattisten käsiaseiden käyttökieltoa ja käytössä olevien lunastamista valtiolle. Päämääränä olisi ehkäistä joukkosurmia.

Ehdotus tyrmistytti ampumaseurat, mutta myöskään poliisikunta ei täyskieltoa puolla. Näin antoi ymmärtää Imatralla poliisin lupahallinnossa työskentelevä komisario Seppo Immonen.

- Näin paikallistasolla emme pysty muuta kuin seuraamaan lakia ja ohjeistusta. Mutta aika radikaalilta kuulostaa, että aseet haettaisiin pois. En usko, että siihen mennään.

- Aseiden kerääminen pois olisi mutkikas juttu. Täyskielto ei ole järkevää, eikä se edes ratkaisisi ongelmaa, sanoo Seppo Immonen suoraan.

Myöskään poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei esitä käsiaseiden täyskieltoa.

- Tärkeimmät kysymykset poliisin kannalta ovat aseiden määrän hallittu vähentäminen, selvityksen parantaminen, aseiden hallussapitoehtojen tarkistaminen ja henkilön soveltuvuuden tarkempi kontrolli.

- Kouluammuskelutapauksiin rajoituksilla tuskin olisi suurta vaikutusta. Niitä suunnitellaan pitkään ja harkitusti.

- Nimenomaan ihmisistä huolehtimiseen ja erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä erinomaisen paljon enemmän huomiota kuin nyt, vaatii Mikko Paatero.

Seppo Immonen uskoo, että lupamenettelyn tiukentamisella ja parantamisella päästään ennaltaehkäisyssä niin hyvään lopputulokseen kuin mahdollista. Yhdessä Suomen kolmesta joukkosurmasta surmat tehtiin luvattomalla aseella.

- Jos joku haluaa vastaavan tehdä, ase löytyy.

Aseiden poiskeräämistä tärkeämpää olisi Seppo Immosen mukaan tiedonkulun parantaminen ja lähipiirin hereillä pysyminen.

- Saarikin suunnitteli te-

koaan kuusi vuotta. Kuinka joku pystyykään esiintymään niin kauan, että kukaan ei sitä huomaa.

- Kahdessa koulusurmassa ja Sellon tapauksessa on kyse hyvin laajoista ja syvällisistä asioista, pohtii Seppo Immonen.

Seppo Immonen luettelee muun muassa syrjäytymisen, koulukiusaamisen, mielenter-

veyden, miten asiaa hoidettaisiin, miten apua saisi ajoissa...

Seppo Immosen mukaan lupia käsiaseille haetaan ja annetaan, mutta nyt tiukentunein ohjein.

- Uusia lupia ei saa ilman, että on harrastanut noin vuoden aktiivisesti ammuntaa ampumaseurassa ja siellä olevilla aseilla.

Kauhajoen lautakunta esittää harrastusajaksi kahta vuotta.

- Tämä on kieltämättä hankalaa. Joudutaan ampumaan seuran tai jonkun radalla olevan aseella. Siinä on tähtäimen säätämiset ja monet muut esteet.

Toisena uutena ja jo voimassaolevana vaatimuksena on lääkärintodistus.

- Lääkäri arvioi ihmistä, onko väkivaltaisuutta, mielenterveyttä tai päihteiden väärinkäyttöä. Nämä tiedot lääkäri saa potilastiedoista, ja lääkäri tekee myös oman arvion vastaanotolla.