Puun hinaukset Saimaalla harvinainen näky maailmassa

Harvinainen näky maailmalla muttei Saimaalla. Hitaasti etenevä lautta saa katseet pysähtymään. Kuvaaja: JAAKKO AVIKAINEN

JUKKA SONNINEN

MAAILMANLAAJUISESTI ainutlaatuinen puun nippu-uitto piristyy Vuoksen vesistössä tulevana kesäkautena parin hiljaisemman uittokauden jälkeen.

Osasyyksi esitetään puun tuonnin rajua supistumista rajan takaa. Esimerkiksi Vuoksen satamaan Stora Ensolle tulevat laivakuljetukset Saimaan kanavan kautta vähenevät 50 prosentilla.

Puun nippu-uitto vesitse keskittyy Suomessa lähinnä Vuoksen vesistöön. Harvinaista se on muutoinkin, tietää Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Matti Purhonen.

- Maailmalla nippu-uittoa harrastetaan Brittiläisessä Kolumbiassa meritse ja Venäjällä. Vesivarastointia toki tehdään, mutta varsinaisesti pudotuslaitureilta tapahtuvaa nippu-uittoa ei juurikaan.

- Suomessa uitetaan puuta Vuoksen vesistön lisäksi lähinnä Päijänteessä ranta- ja saaristometsistä, jos jääteitä ei saada kuntoon.

Vuoksen vesistö tarjoaa oivan kilpailuedun Saimaan eteläpään sellutehtaille Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa. Puuta hinataan myös Etelä-Savoon Ristiinan ja Punkaharjun vaneritehtaille.

- Luonnonolosuhteet ovat edulliset, sillä Vuoksen vesistö on pitkä ja tehtaat ovat Saimaan eteläpäässä. Matkaa Kallavedeltä Iisalmesta ja Pielisestä Nurmeksesta kertyy nelisensataa kilometriä, toteaa Matti Purhonen.

Metsäteho laski viime vuoden puunkuljetuskustannukset todeten uiton edullisimmaksi. Vaikka hinaaja vetää nippulauttaa vain parin-kolmen kilometrin tuntivauhtia, kuution kilometrihinnaksi tuli koko kuljetusketjulle keskimäärin 2,7 senttiä. Itse uitto maksaa 1,7 senttiä kilometriltä. Rautateitse vastaava maksaa 3,2 senttiä ja kumipyörillä 6,6 senttiä.

Kuljetusmuotojen edullisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Pitkä matka puhuu uiton puolesta. Mikäli tehtaiden puuvarastot ovat vähäiset, puu täytyy saada nopeasti suoraan kannolta tehtaalle, eli autokuljetuksena.

Vaikka puukauppa kävikin viime talvikaudella heikosti, yhtiöille jäi parin edellisen hankintakauden heikkojen korjuukelien jäljiltä hakkuureservejä metsiin. Niitä purettiin viime talvena varsinkin kun ostot ulkomailta vähenivät.

- Viime talvi oli hyvä hakkuutalvi ja puuta saatiin teiden varsiin. Hyönteisvaaran, puun laadun ja määrän vuoksi nyt on järkevää pudottaa puut veteen, sanoo Stora Enson terminaalipäällikkö Jari Vainikka.

Stora Enson Imatran tehtaat piti logistisista syistä parin vuoden tauon nippu-uitossa. Nyt on toisin.

- Vesiuittoa käytettiin viimeksi vuonna 2006, mutta tänä kesänä tulee merkittävä osa, noin kuukauden vuositarve uittamalla.

Uiton lisäksi vesikuljetusta tehdään myös laivaproomuilla. Uiton ja proomujen käytön suhde on puolet ja puolet.